Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Psyykenlääkkeiden käyttö vähenee
07.06.2016 10:10 INKERI HALONEN

Lääkehoito 07.06.2016 10:10 INKERI HALONEN


Virtuaalisairaala tukee erikoissairaanhoitoa
07.06.2016 09:35 ERJA ELO

Digitalisaatio 07.06.2016 09:35 ERJA ELO


Apteekkarilehden uutisointia seurataan yhä mieluiten lehdestä
06.06.2016 13:23 INKERI HALONEN

Lukijatutkimus 06.06.2016 13:23 INKERI HALONEN


Kohta koneäly päättelee, millaista hoitoa tarvitset
06.06.2016 09:01 ERJA ELO

Digitalisaatio 06.06.2016 09:01 ERJA ELO


Karpalomehu ehkäisee virtsatieinfektion uusiutumista
03.06.2016 08:53 UUTISPALVELU DUODECIM

Itsehoito 03.06.2016 08:53 UUTISPALVELU DUODECIM


Viranomaisselvitykset käynnissä – puhelinmyyntifirmaa luullaan apteekiksi
02.06.2016 13:58 INKERI HALONEN

valeapteekki 02.06.2016 13:58 INKERI HALONEN


Itselääkityksen uudet ohjeet lyhentävät jonoja terveyskeskuksissa
02.06.2016 10:24 ERJA ELO

Itsehoito 02.06.2016 10:24 ERJA ELO


Farmasialiitto hylkäsi Aptan neuvotteluesityksen
02.06.2016 10:02 INKERI HALONEN

työmarkkinat 02.06.2016 10:02 INKERI HALONEN


Myös rinnakkaislääkeyritysten yhteistyö terveydenhuollon kanssa avoimeksi
31.05.2016 13:00 INKERI HALONEN

Ammattietiikka 31.05.2016 13:00 INKERI HALONEN


Terveydenhuollon ja lääketeollisuuden yhteistyön arvo vajaat 30 miljoonaa euroa
31.05.2016 10:35 INKERI HALONEN

Ammattietiikka 31.05.2016 10:35 INKERI HALONEN