Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkepäästöt riski vesiympäristölle

25.05.2012 12:09

Kalat altistuvat lääkkeille jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä, vahvistaa tuore väitöstutkimus.

Ihmisessä hoitavasti vaikuttavat lääkeaineet päätyvät jätevedenpuhdistamoiden kautta järviin ja jokiin. Jyväskylän yliopistossa huomenna tarkastettava FM Marja Lahden väitöstutkimus osoittaa, että lääkkeet käyttäytyvät vaihtelevasti ympäristöön joutuessaan.

Toiset näyttävät kertyvän kaloihin ja toiset järven pohjan sedimenttiin. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä.

– Yhdistekohtainen tarkastelu on tarpeen lääkkeiden ympäristöriskejä arvioitaessa. Lääkkeiden haitalliset vaikutukset eläimissä ovat hyvin mahdollisia, Lahti toteaa.

Lahti osoitti kalojen altistuvan lääkkeille jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, jossa pitoisuudet olivat moninkertaisia vesipitoisuuksiin nähden. Tulosten perusteella kalojen aineenvaihdunta pystyi muuntamaan lääkkeitä helpommin eritettävään muotoon.

Lahti havaitsi lääkkeitä sekä veden partikkeliaineksesta että syvistä sedimenttikerroksista. Tämä osoitti, että lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimentissä ja siten mahdollisesti altistuvat näille yhdisteille.

Tutkimuksen perusteella lääkkeiden mikrobiologinen hajoaminen vaihtelee huomattavasti aineesta toiseen. Esimerkiksi naprokseeni häviää hyvin nopeasti kun taas diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkiä aikoja.

Lääkkeiden haitallisuudesta vesieliöille ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Nyt saadut tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa lääkkeiden esiintymisestä sekä ympäristökohtalosta Suomessa ja voivat toimia pohjana viranomaisten tekemissä ympäristöriskinarvioinneissa. (EE)

Arkisto


Tulevaisuuden vanhus on ketterä digiasioissa
20.06.2016 09:32 ERJA ELO

Digitalisaatio 20.06.2016 09:32 ERJA ELO


Fimea: Apteekit avuksi etälääkärikokeiluihin
16.06.2016 11:23 INKERI HALONEN

Uudistuva terveydenhuolto 16.06.2016 11:23 INKERI HALONEN


Mobiilit terveyssovellukset – onko niistä oikeasti hyötyä?
16.06.2016 10:20 INKERI HALONEN

Digitalisaatio 16.06.2016 10:20 INKERI HALONEN


Tutkimus kertoo - näin sähköinen resepti on muuttanut työnkuvia apteekeissa
15.06.2016 08:41 INKERI HALONEN

sähköinen resepti 15.06.2016 08:41 INKERI HALONEN


Voiko vakuutus toimia itsehoidon motivaattorina?
14.06.2016 14:53 INKERI HALONEN

Itsehoito 14.06.2016 14:53 INKERI HALONEN


Mikä motivoi ihmistä hoitamaan itseään?
13.06.2016 10:00 INKERI HALONEN

Itsehoito 13.06.2016 10:00 INKERI HALONEN


Heikko kädenpuristus ennustaa lyhyempää elämää
13.06.2016 08:09 UUTISPALVELU DUODECIM

Kansanterveys 13.06.2016 08:09 UUTISPALVELU DUODECIM


Ranskalaiset valmiita apteekkirokotuksiin
09.06.2016 15:28 INKERI HALONEN

Influenssarokotus 09.06.2016 15:28 INKERI HALONEN


Apteekkariliiton Salkku ylivoimaisesti seuratuin media apteekeissa
09.06.2016 14:00 INKERI HALONEN

Apteekkariliitto 09.06.2016 14:00 INKERI HALONEN


Apteekkirokotukset paransivat kausi-influenssan rokotuskattavuutta Yhdysvalloissa
08.06.2016 12:59 INKERI HALONEN

Influenssarokotus 08.06.2016 12:59 INKERI HALONEN