Lääkehoidon arviointi tehtiin tehostetun palveluasumisen yksikössä asuvalle 82-vuotiaalle rouvalle. Hän sairasti Alzheimerin tautia, astmaa ja verenpainetautia. Verenpaine oli 107/77mmHg, ja hän kärsi lievästä munuaisten vajaatoiminnasta.

Rouva oli siirtynyt omaisten havaitsemien muistiongelmien takia palveluyksikköön muutama vuosi sitten. Hänelle oli aloitettu nopeasti Alzheimer-lääkitys ja harhoihin psykoosilääke risperidoni, sillä muutto uuteen kotiin oli aiheuttanut pelkoja.

Astman hoitoon oli käytössä hoitava ja avaava lääkitys ja lisäksi tablettivalmiste montelukasti. Limaisuus ja yskä vaivasivat erityisesti aamuisin.

Alzheimerin etenemistä lukuun ottamatta yleisvointi oli hyvä.

Hoitajien mukaan kävely oli vaikeutunut syksyllä 2015. Rouva liikkui kävelytuen avulla ja söi itsenäisesti. Syöminen oli kuitenkin hankalaa, koska rouvan oli vaikea avata suuta.

Arviointi tehtiin yhteistyössä vastaavien hoitajien ja lääkärin kanssa hoitopalaverien yhteydessä osana laajempaa palvelukotien kokonaisarviointiprojektia.

Ratkaisu

Limaisuuden ja yskän takia oli käyttöön otettu vuoden 2015 lopulla matkapahoinvointilääke skopolamiini, jota käytetään joskus myös syljen erityksen vähentämiseksi.

Skopolamiini on vahva antikolinergisesti vaikuttava lääkeaine eli se voi aiheuttaa haittavaikutuksena muun muassa suun ja silmien kuivumista, ummetusta ja muistihäiriöitä.

Rouvalla oli käytössään myös kipulääke buprenorfiini, joka voi aiheuttaa haittoina muun muassa matalaa verenpainetta, huimausta ja pahoinvointia. Yhdessä käytettynä nämä lääkkeet voivat lisätä toistensa haittavaikutuksia.

Selvisi, että rouvalla oli skopolamiinin aloituksen jälkeen ilmennyt vasemman silmän pupillin suurentumista. Myös kävely oli huonontunut niin, että se suuntautui vasemmalle. Hän oli kaatunutkin kerran.

Ehdotin skopolamiinilaastarin käytön lopettamista ja verenpaineen tehostettua seurantaa, koska arvot olivat olleet matalia.

Monet rouvan käyttämistä lääkkeistä lisäsivät myös ummetuksen ja sydämen QT-ajan (sydänkammioiden sähköinen aktiviteetti) pidentymisen riskiä.

Lääkekuormaa lähdettiin purkamaan suunnitelmallisesti: risperidoni-annosta laskettiin ensin asteittain ja sitten lopetettiin. Vatsansuojalääke pantopratsolille ei löytynyt käyttöaihetta, joten se lopetettiin.

Astmalääkitys oli hankalasti toteutettavissa, sillä rouvan oli vaikea hengittää lääkkeitä oikeaoppisesti. Siksi hengitettävät lääkkeet lopetettiin, ja omaisten toiveesta käyttöön otettiin suun kautta otettava liuosmuotoinen astmalääke mahdolliseen hengenahdistukseen.

Seuranta

Skopolamiinilaastarin lopetus ei lisännyt limaisuutta.

Risperidonin lopetus vähensi rouvan väsymystä päiväaikaan. Rouva alkoi puhua enemmän ja syöminen parantui. Myös omaiset huomasivat, että äiti oli virkeämpi.

Verenpaine nousi hieman, ja oli nyt tasoa 115/96.

Myös muistilääkitys purettiin, koska sairaus eteni nopeasti eikä lääkityksellä arvioitu saavutettavan enää hyötyjä. Tässä vaiheessa rouva ei myöskään enää kävellyt.

Lääkityksien optimointi vähensi kustannuksia ja kohensi rouvan viimeisten vuosien elämänlaatua.

Yhteistyö oli molemmin puolin opettavaista. Jatkossa hoitohenkilökunta todennäköisesti kiinnittää eri tavalla huomiota asukkaiden oireisiin ja lääkehoitojen seurantaan. 

LÄÄKITYSLISTA

Moniammatillisessa lääkehoidon arviointipalvelussa (LHA ja LHKA) ratkotaan erilaisia lääkehoitoon liittyviä ongelmia ja varmistetaan, että asiakkaan lääkitys on tarkoituksenmukainen. Aloitteen arviointiin voi tehdä potilas itse tai omainen, hoitaja, lääkäri, farmaseutti tai proviisori. Arvioinnin tekee erityiskoulutettu farmasian ammattilainen. Päätökset mahdollisista lääkitysmuutoksista tekee aina lääkäri. Tämänkertaisen arvion teki LHKA-erityispätevyyden suorittanut farmaseutti Nina Ranttila Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä.

Lukuisat apteekit tarjoavat lääkehoidon arviointipalveluita. Lähin palvelua tarjoava apteekki löytyy täältä >

Lisää aiheesta