Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkärit kannattavat, mutta eivät määrää biosimilaareja

Biosimilaarit  Lääkekorvaukset  Lääkevaihto   16.05.2019 10:30  OLLI-PEKKA TIAINEN ISTOCK

,

Suuri osa lääkäreistä haluaa pitää biosimilaarien vaihdon omissa käsissään, mutta kolmannes olisi valmis apteekkivaihtoon. Myönteisimmin suhtautuvat gastroenterologit.

Biologisia lääkkeitä määräävät lääkärit suhtautuvat biosimilaarien käyttöön positiivisesti, mutta eivät välttämättä kirjoita niitä. Kolmannes olisi valmis apteekkivaihtoon, selviää Fimean tutkimuksesta. 

Fimean haastattelemien lääkärien mukaan biosimilaarien yleistyminen vaatii yhteisiä käytäntöjä ja teknisiä ratkaisuja järkeistämään lääkkeen määräämistä kaikissa tilanteissa. Ammattilaiset ja potilaat tarvitsevat myös lisää riippumatonta informaatiota, sillä lääkärit saavat tietonsa biologista lääkkeistä pääasiassa lääketeollisuudelta.

Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa on selvitetty lääkäreiden asenteita biosimilaareihin, niiden käyttöä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä lääkäreiden tietolähteitä biologisista lääkkeistä. 

Suurin osa haastatelluista lääkäreistä pitää biologisia alkuperäislääkkeitä ja sekä niiden kopioita eli biosimilaareja samanarvoisina. Silti vain puolet lääkäreistä valitsee biosimilaarin ensimmäiseksi lääkehoidoksi ja vaihtaa biologisen valmisteen biosimilaariin.

Säästöt vastaan autonomia

Biosimilaarien hyödyntämistä puoltaa lääkärien mielestä kustannushyöty yhteiskunnalle. Orgnasiaation toimintakuluttuuri, lääkehankintojen kilpailutus sekä yhteistyö hankinnoissa tukevat myös valintaa.

Vastaavasti lääkärin omat mielipiteet ja halu kirjoittaa reseptit itsenäisesti jarruttavat biosimilaarien yleistymistä. Potilas saattaa myös haluta alkuperäisvalmistetta.

Biosimilaarien hintaero koettiin myös liian pieneksi. Vaikka ne ovat alkuperäisvalmisteita edullisempia, hintaeroa ei vaivaan nähden riittävänä

– Se (vaihtaminen) teetti meille valtavasti työtä – ylimääräisiä soittokontrolleja ja joillakin potilailla käyntikontrolleja, kuvaa yliopistosairaalassa työskentelvä diabeteslääkäri.

Apteekkivaihto jakaa näkemykset

Patenttisuojan menettäneet kemialliset  lääkkeet vaihdetaan halvempiiin apteekissa. Apteekkivaihto ja viitehintajärjestelmä ovatkin säästäneet yhteiskunnalta valtavasti rahaa.

Biologiset lääkket on rajattu tämän pakollisen vaihdon ulkopuolelle. Kun viitehinta ja rinnakkaisvalmisteiden keskinäinen kilpailu puuttuu, ei biologisten lääkkeiden hinta laske patentin rauettua samalla tavoin kuin kemillisten valmisteiden.

Fimean selvityksessä kolmannes (14) haastatelluista oli kuitenkin valmis siirtämään myös biosimilaarien vaihdon apteekkiin. Lähes yhtä moni (13) vastusti ajatusta. Osa suhtautui varauksellisesti tai hyväksyi apteekkivaihdon rajatusti.

Lääkäreiden mukaan lääkevalintaan vaikuttaa myös maksajataho, ja kustannuksia pyritään ohjaamaan avohoitoon sen sijaan, että potilas saisi lääkkeen infuusiona sairaalassa. Toisaalta osa lääkäreistä kertoi yksikkönsä linjanneen, että potilaat hoidetaan yhteiskunnan kannalta edullisimmalla tavalla, vaikka se lisäisi sairaalan kustannuksia.

Suuri säästöpotentiaali

Tutkimus keskittyi iho-, suolisto- ja reumasairauksien hoitoon erikoissairaanhoidossa sekä diabeteksen hoitoon erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Teemahaastatteluihin osallistui 45 ja ryhmäkeskusteluihin 31 lääkäriä tammi-syyskuussa 2018.

Biologisten lääkkeiden yleistyminen kasvattaa yhteiskunnan lääkemenoja. Siksi biosimilaarien heikko hyödyntäminen on herättänyt keskustelua.

Viime vuonna kymmenestä korvatuimmasta lääkkeestä kuusi oli biologisia. Näistä neljään on jo tarjolla biosimilaari. Pelkästään näistä neljästä valmisteesta maksettiin viime vuonna lääkekorvauksia 153 miljoonaa euroa.

Arkisto


Työvoimapula pahenee – tietojärjestelmä Apottikin tarvitsee farmaseutteja
20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN

Työmarkkinat 20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN


Kelan pääjohtajaksi 40 hakijaa
18.09.2019 15:40 ERJA ELO

Nimitykset 18.09.2019 15:40 ERJA ELO


Ranitidiinia sisältäviä lääkkeitä vedetään pois apteekeista
18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN

Lääketurvallisuus 18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN


Drooni kuljetti lääkkeitä ensimmäistä kertaa Suomessa
18.09.2019 12:28 ERJA ELO

Lääkekuljetukset 18.09.2019 12:28 ERJA ELO


Ranitidiini-valmisteiden syöpäriskiä arvioidaan
16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

Lääketurvallisuus 16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Apteekit vähentämään Helsingin lääkitysriskejä
13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

Lääkitysturvallisuus 13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Hoivakriisin ilmiantajasta vuoden lääkitysturvallisuusvaikuttaja
12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkitysturvallisuus 12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN


Verenpaineen hoito suojaa muistia
11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM

Alzheimer 11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM


Ympäristöä voidaan suojella myös lääkevalinnoilla
11.09.2019 13:20 ERJA ELO

Ympäristö 11.09.2019 13:20 ERJA ELO


Kansallisen lääkityslistan merkitys kasvaa
06.09.2019 09:20 EMMI PUUMALAINEN

Lääkitysturvallisuus 06.09.2019 09:20 EMMI PUUMALAINEN