Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Kysely: Suomalaiset ovat valmiita käyttämään digitaalisia terveyspalveluja

Tutkimus   18.06.2020 08:12  HANNA HYVÄRINEN INGIMAGE

,

Suomalaiset olivat tutkituista maista parhaiten selvillä reseptilääkkeiden verkkotilausmahdollisuudesta.

Suomalaiset tilaavat muita eurooppalaisia todennäköisemmin reseptilääkkeitä verkkoapteekeista ja etsivät lääkeinformaatiota internetistä. 

Puolet (49 %) suomalaisista tietää, että heidän on mahdollista tilata reseptilääkkeitä verkkoapteekista, jos heillä on sähköinen resepti, kertoo tuore kyselytutkimus.

Tulokset ovat peräisin rinnakkaislääkevalmistaja STADAn Health Report 2020 -kyselystä, johon vastasi yli 24 000 henkilöä 12 Euroopan maasta.

Suomalaiset olivat tutkituista maista parhaiten selvillä reseptilääkkeiden verkkotilausmahdollisuudesta.

Kuitenkin jopa kolmannes (34 %) suomalaisista kertoi, ettei tiennyt mahdollisuudesta tilata reseptilääkkeet verkosta. Tämä on hiukan alle keskiarvon (39 %), kun tarkastellaan 12 kyselyyn osallistunutta maata.

Hieman yli kaksi viidestä (41 %) suomalaisesta on sitä mieltä, että hankkii lääkkeensä mieluummin kivijalka-apteekista kuin verkkoapteekista, koska näin voi pienentää riskiä saada väärennettyjä lääkkeitä. Tämä osuus oli korkeampi kuin muissa 11 maassa.

Tietoa haetaan

Suomalaiset etsivät lääkeinformaatiota, kuten esimerkiksi tietoa haittavaikutuksista, lääkevalmistajien verkkosivuilta eniten (30 %) tutkituista kansallisuuksista. Kyselyn keskiarvon oli 14 prosenttia.

Yleisesti ottaen kolme viidestä (60 %) suomalaisesta etsii lääkeinformaatiota internetistä. Suomi oli tässä heti toisena Venäjän (61 %) jälkeen, reilusti keskiarvon (39 %) yläpuolella. Suomalaiset luottavat eniten viranomaisten julkaisemiin terveysaiheisiin verkkosivuihin (69 %), mutta myös apteekkien verkkosivuja (45 %) ja tuotesivustoja (41 %) pidettiin melko luotettavina.

Rokotuksille kannatusta

Kyselyssä kartoitettiin myös suomalaisten suhtautumista muun muassa lääkärien etävastaanottoihin, hoidon seurannassa käytettäviin sovelluksiin sekä rokotteisiin ja geenitesteihin.

Suomalaiset suhtautuivat tutkituista maista toiseksi positiivisimmin lääkärin konsultoimiseen etäyhteydellä, kun kyseessä on vähäinen tai toisarvoinen sairaus.  Suomalaiset olivat keskiarvon yläpuolella myös halussaan käyttää sovelluksia lääkärin määräämän hoidon seurannassa.

Pakollisia rokotuksia kannattaa melkein yhdeksän kymmenestä (89 %) suomalaisesta. Tutkittujen maiden keskiarvo oli 82 prosenttia yläpuolella. 

Suomalaisten tiedoissa rokotteista on kuitenkin aukkoja. Enemmän kuin viidennes (22 %) suomalaista uskoo virheellisesti, että norovirukseen on olemassa rokote. Tämä on suurin luku kaikista tutkituista maista. Lisäksi yksi kymmenestä suomalaisesta uskoo, että AIDSia vastaan on olemassa rokote, tämä osuus on myös suurempi kuin missään muussa tutkitussa maassa.

Kun suomalaisille tarjottiin kyselyssä mahdollisuutta vaihtaa geenejään geenitestin paljastaman, viiden vuoden sisällä ilmenevän vakavan sairauden välttämiseksi, vain alle puolet (46 %) suostui kyselyn keskiarvon ollessa 51 prosenttia.

Tutkimus toteutettiin helmi-maaliskuussa 2020. Tutkimuksen toteutti markkinatutkimusyritys Kantar. Mukana kyselyssä oli 12 eri maata, jokaisesta noin 2000 vastaajaa. Mukana tutkimuksessa olivat Itävalta, Belgia, Saksa, Suomi, Ranska, Italia, Puola, Venäjä, Serbia, Espanja, Sveitsi ja Iso-Britannia.

Arkisto


Harvinaislääkkeiden määrä kasvaa
29.02.2016 13:27 VIRPI EKHOLM

harvinaislääkkeet 29.02.2016 13:27 VIRPI EKHOLM


Apteekkari: Tututkin itsehoitolääkkeet voivat aiheuttaa yllätyksiä, kun ikää karttuu. Yllättäviä haittoja saattaa ilmetä, jos lääkevalinnassa pitää huomioida elimistön muutoksia ja muuta lääkitystä.
29.02.2016 09:15

29.02.2016 09:15


Iän karttuminen edellyttää muutoksia itsehoitoon
29.02.2016 08:30 TIINA KUOSA

Lääkehoito 29.02.2016 08:30 TIINA KUOSA


Fimea selvittää apteekkipalveluiden lisäämistarpeita
26.02.2016 14:25 TIINA KUOSA

Apteekkijärjestelmä 26.02.2016 14:25 TIINA KUOSA


Apteekkari: Uuden maksuasetuksen on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa ja se on voimassa vuoden.
25.02.2016 11:37

25.02.2016 11:37


Fimea laskee hintoja – apteekin palvelupisteen perustaminen halpenee?
25.02.2016 11:31 ERJA ELO

Apteekkijärjestelmä 25.02.2016 11:31 ERJA ELO


Apteekkari: Uusista suosituksista huolimatta glukoosinpoistajien hyöty-haittasuhde on Euroopan lääkeviraston lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) mukaan tyypin 2 diabeteksen hoidossa edelleen positiivinen.
25.02.2016 09:47

25.02.2016 09:47


Glukoosinpoistajien käyttöön uusia turvallisuussuosituksia
25.02.2016 09:19 TIINA KUOSA

Lääkehoito 25.02.2016 09:19 TIINA KUOSA


Apteekkari: "Tavoitteenamme pitäisi olla, että farmaseuttiopinnot tuottavat suoraan opiskelijoille LHA-pätevyyden, eikä sitä jatkossa hankittaisi enää pelkkänä täydennyskoulutuksena.", suunnittelee Helsingin yliopiston sosiaalifarmasian professori Marja Airaksinen.
25.02.2016 08:39

25.02.2016 08:39


Professori: Farmaseuttikoulutuksen valmistettava LHA-päteväksi
25.02.2016 08:32 INKERI HALONEN

Uudistuva terveydenhuolto 25.02.2016 08:32 INKERI HALONEN