Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Koronatartuntaa ei voi todeta kotona

Koronavirus   13.11.2020 09:29  ERJA ELO INGIMAGE

INGIMAGE, käyttö omassa mediassa

Pääosa Suomen koronadiagnostiikasta pohjautuu tällä hetkellä terveydenhuollon tekemiin PCR-testeihin.

Luotettavia kotitestejä on THL:n mukaan kehitteillä ja tulossa EU-markkinoille.

Koronatartunnan toteamiseksi ei ole vieläkään kehitetty sopivia kotitestejä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra.

– Meidän tietojemme mukaan EU-alueella ei ole myynnissä CE-merkittyjä kotitestejä, mutta niitä tulee hyvin todennäköisesti jossain vaiheessa.

Kotitestaus kiinnostaa kansalaisia, THL on saanut paljon kyselyjä aiheesta. Ruotsissa potilaat voivat jo ottaa koronanäytteitä kotonaan, mutta ne on toimitettava terveydenhuollon laboratorioon analysoitavaksi.

Jos apteekki ottaa myyntiin kotitestejä, on tärkeää varmistaa tuotteen tausta. Luotettavan testin tunnistaa CE-merkinnästä sekä Fimealle tehdystä maahantuonti-ilmoituksesta.

– Testien luotettavuus täytyy arvioida riippumattomassa tutkimuslaitoksessa ennen markkinoille tuloa, Savolainen-Kopra sanoo.

Merkintöjen kanssa tulee olla tarkkana, sillä liikkeellä on myös väärentäjiä. Heti pandemian alkuvaiheessa internetissä markkinoitiin kuluttajille kotona tehtäviä pikatestejä, jotka eivät olleet luotettavia ja joissa CE-merkinnätkin oli väärennetty.

Kotitestin tulos varmistettava laboratoriossa

Kotitestien yleistymisessä on myös riskinsä.

– Jos testi näyttää negatiivista, ihmiset saattavat unohtaa yleiset torjuntatoimet. Testitulos kertoo kuitenkin tilanteen vain sillä hetkellä, eikä testi tunnista, jos henkilö on jo saanut tartunnan ja taudin itämisaika on meneillään. Mikään testi ei myöskään ole sataprosenttisen varma, muistuttaa Savolainen-Kopra.

Kotitestin antama positiivinen testitulos täytyy lisäksi varmistaa virallisessa laboratoriossa, koska kyse on yleisvaarallisesta tartuntataudista, johon liittyy epidemian leviämistä ehkäisevä eristys ja karanteeni.

THL valmistelee parhaillaan ohjeistusta kotitestaamiseen.

Pikatestejä kolmea tyyppiä

Terveydenhuollon käyttöön on saatu pandemian edetessä yhä nopeampia ja tarkempia testejä. Suomessa käytössä on kolmenlaisia pikatestejä.

– Pääosa Suomen koronadiagnostiikasta pohjautuu tällä hetkellä PCR-testeihin. Niistä on myös olemassa pikaversioita. Nämä testit ovat äärimmäisen luotettavia, kertoo Savolainen-Kopra.

Toinen vaihtoehto ovat antigeenin osoitustestit, jotka ovat pika-PCR-testiä nopeampia. Tuloksen saa parhaimmillaan 15-20 minuutissa. THL:n mukaan näitä testejä käyttää Suomessa noin 40 toimipistettä, ja toimilupia niiden käyttöönottoon haetaan jatkuvasti lisää.

Antigeenin osoitustestejä otetaan käyttöön erityisesti sellaisilla terveysasemilla, joiden keskuslaboratorio on kaukana. Näin potilas saa tiedon jo vastaanotolla ollessaan.

Kolmas pikatestivaihtoehto ovat vasta-ainetestit, joita käytetään hyvin harvoin, lähinnä epidemiologisessa tutkimuskäytössä.

– Näitä ei ole käytössä akuutin taudin diagnostiikkaan, koska testi mittaa yleensä IgG-vasta-aineita, jotka näkyvät veressä vasta parin kolmen viikon kuluttua oireiden alkamisesta. Testi sopii lähinnä osoittamaan mennyttä infektiota, kertoo Savolainen-Kopra.

Hän uskoo, että markkinoille jossain vaiheessa tulevat kotitestit ovat kahta jälkimmäistä tyyppiä. Markkinoille tulevia kuluttajatestejä valvoo Fimea.

Syksyllä markkinoille tuli Suomessa kehitetty yhdistelmätesti, jolla voidaan havaita sekä koronatartunta että influenssatartunta. Terveydenhuollon käyttöön tarkoitettu testi on saanut CE-merkinnän ja myyntiluvan EU-alueella.

Arkisto


Apteekkari: Millaisia terveyssovelluksia sinä käytät? Mitä niistä olisit valmis suosittelemaan?
16.06.2016 10:39

16.06.2016 10:39


Mobiilit terveyssovellukset – onko niistä oikeasti hyötyä?
16.06.2016 10:20 INKERI HALONEN

Digitalisaatio 16.06.2016 10:20 INKERI HALONEN


Apteekkari: Aamun Helsingin Sanomat tarttui tärkeään aiheeseen. Proviisori Anne Pusa kertoo jutussa myös, miten "lääkecocktail" saatetaan kotona nauttia.
16.06.2016 09:39

16.06.2016 09:39


Apteekkari: Vakuutusyhtiöt hakevat globaalistikin itselleen uutta roolia muuttuvassa terveyspalvelukentässä. LähiTapiola kehitti älyhenkivakuutuksen, jossa terveysteknologian avulla kannustetaan ihmistä jatkuvaan itsehoitoon. Ensimmäiset tulokset pilotista ovat selkeitä; yli 80 prosenttia on tehnyt muutoksia elämäntapoihinsa.
15.06.2016 12:37

15.06.2016 12:37


Apteekkari: Itä-Suomen yliopistossa selvitettiin, miten sähköinen resepti on muuttanut työnkuvia apteekeissa.
15.06.2016 12:33

15.06.2016 12:33


Tutkimus kertoo - näin sähköinen resepti on muuttanut työnkuvia apteekeissa
15.06.2016 08:41 INKERI HALONEN

sähköinen resepti 15.06.2016 08:41 INKERI HALONEN


Voiko vakuutus toimia itsehoidon motivaattorina?
14.06.2016 14:53 INKERI HALONEN

Itsehoito 14.06.2016 14:53 INKERI HALONEN


Apteekkari: Kati Heiniö on yksi noin sadasta tutkittavasta hankkeessa, jossa selvitetään, miten tieto, terveysteknologia ja valmennus auttavat ihmistä edistämään terveyttään. Yhden muutoksen itsehoitoon Heiniökin on terveysdatan perusteella jo tehnyt.
13.06.2016 11:07

13.06.2016 11:07


Mikä motivoi ihmistä hoitamaan itseään?
13.06.2016 10:00 INKERI HALONEN

Itsehoito 13.06.2016 10:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: Heikko puristusvoima liittyy mm. suurentuneeseen riskiin menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin ja hengityssairauksiin.
13.06.2016 08:21

13.06.2016 08:21