Ehdotus rokotteiden antamisesta apteekeissa nosti lääkäreiden ja hoitajien karvat pystyyn Joensuussa ja Vantaalla. Nyt järjestelyyn ollaan enemmän kuin tyytyväisiä.

Kun ylilääkäri Kirsi Valtonen ehdotti, että Vantaalla apteekit voisivat alkaa antaa rokotuksia, terveysaseman lääkäri- ja hoitajakunta vastusti ajatusta.

Apteekkirokotuksia ei koettu lääketieteellisesti riskialttiiksi, vaan ongelma oli siinä, miten julkisesta terveydenhuollosta voitaisiin alkaa ohjata potilaita kaupallisen toimijan luokse.

– Emme saa ohjata potilaita Mehiläiseen tai Diacoriinkaan, Valtonen kertoo.

Hanke torpattiin kahteen kertaan, koska terveysasemalta ei haluttu luovuttaa resursseja apteekille.

Valtonen pysyi sinnikkäänä. Hän näki, että nimenomaan soten vuoksi julkisen terveydenhuollon on pakko löytää uusia keinoja toimia yhteistyössä yksityisen puolen kanssa.

Valtonen lupautui Apteekin Terveyspisteen rokotustoiminnasta vastaavaksi lääkäriksi. Apteekkari perusti Terveyspistettä varten erillisen osakeyhtiön, järjesti sille tilat, palkkasi sairaanhoitajan ja teki rokotus- ja lääkehoitosuunnitelmat.

Järjestely purkaa hiukan työkuormaa

Lopulta Valtonen onnistui vakuuttamaan kollegat ja päättäjät siitä, että on eri asia ohjata potilas sairaanhoitajan luokse apteekkiin kuin yksityislääkärin luokse.

– Nyt järjestely toimii kaikkien mielestä hyvin. Se purkaa edes hieman terveyskeskuksen työkuormaa, ja tuo asiakkaille joustavuutta, koska terveysasemalla ei ole esimerkiksi iltapäivystystä ollenkaan, Valtonen sanoo.

Tänäkin syksynä terveysasema luovuttaa apteekille kausi-influenssarokotteita, joita sairaanhoitaja pistää ilman erillistä maksua. Apteekki on järjestelyssä mukana profiloituakseen kilpailijoistaan.

Kuten Tikkurilassa, kaikissa Apteekkien Terveyspisteissä työskentelevät sairaanhoitajat toimivat kuntien terveyskeskusten kumppaneina, ja toimintaa valvovat vastuulääkärit.

Tikkurilassa ei ole sattunut apteekkirokotuksissa yhtään vakavaa haittareaktiota. Jos niin kuitenkin kävisi, on sairaanhoitajalla ohjeena pistää adrenaliinin lihakseen, seurata potilaan tajunnantasoa, hengitystä ja pulssia, ja soittaa hätänumeroon.

– Terveysasemalle ei kannata soittaa, koska meilläkään ei ole kaikkina aikoina lääkäriä paikalla, Valtonen sanoo.

Rokotus apteekista jo kymmenille tuhansille

Rokotuspalvelun tarjoaminen on yleistynyt viime vuosina erityisesti Apteekin Terveyspisteiden kautta. Tähän mennessä jo kymmenet tuhannet suomalaiset ovat saaneet rokotuksen apteekissaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suhtautuu apteekkien tarjoamiin rokotuspalveluihin myönteisesti.

– Jos reunaehdot täyttyvät, en näe estettä sille. Laki sanoo, että rokotusten antamiseen tarvitaan tietynlainen tila ja henkilökunnan koulutus, annetut rokotukset pitää merkitä potilaskertomukseen ja rokotustoiminnan pitää tapahtua lääkärin valvonnassa. Jos rokotettavalle tulee välitön haitta, se täytyy osata hoitaa paikan päällä, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek.

Hän ei ole perehtynyt syvällisesti siihen, voidaanko apteekkien rokotuspalvelulla nostaa rokotuskattavuutta merkitsevästi.

– Portugalissa se on käsittääkseni nostanut rokotuskattavuutta paljon, mutta Kanadassa vain hyvin vähän. Vastaus riippuu siitä, mistä rokotteista puhutaan ja millaista on esimerkiksi yleinen julkisten palveluiden saatavuus alueella.

Joka tapauksessa THL toivoo, että tarpeellisten rokotusten kattavuutta saataisiin paremmaksi. Laitoksen tekemän kyselyn mukaan esimerkiksi harva pikkulasten vanhempi sinänsä vastustaa rokotuksia aktiivisesti, mutta influenssarokotteet jäävät helposti antamatta ilta- tai viikonloppuaikojen puuttuessa.

Siksi on hyvä, että osa apteekeista toimii tänäkin vuonna kunnan virallisena kausi-influenssan rokotuspisteenä. THL on kuitenkin lähettänyt kuntiin muistutuskirjeen, että kansalliseen rokotusohjelmaan hankituilla 1,5 miljoonalla influenssarokotteella ei saa tehdä bisnestä.

– Yhteistyö privaattisektorin kanssa on hyvä asia, mutta kansallisen ohjelman rokotteilla rokottamisesta ei saa rahastaa.

Rokotukset lisäsivät yhteistyötä

Joensuun Uusi apteekki aloitti apteekkirokottamisen pioneerina jo vuonna 1993. Apteekkari Heikki Svensk kertoo apteekin saaneen pelkästään positiivista palautetta.

– Erityisen tyytyväistä on ollut vanhusväestö, joka on säästänyt kymmenien kilometrien taksi- tai bussimatkan terveyskeskukseen, kun rokote on voitu pistää apteekissa heti.

Rokottaminen ei ole apteekeille rahallisesti kannattavaa. Pistoksesta peritään viiden euron pistopalkkio, joka ei edes kata kuluja.

Apteekkari Svensk pyörittää tappiollista bisnestä, koska hän haluaa palvella alueen ihmisiä – toki rokottaminen tuo myös asiakasvirtaa apteekkiin.

Svenskin toiveena olisi saada Suomen apteekit lähemmäs muuta terveydenhoitojärjestelmää.

– Apteekeissa työskentelevien osaamista ja koulutustaustaa voitaisiin hyödyntää terveydenhuollossa paljon nykyistä enemmän.

Svensk sanoo, ettei Joensuun rokotuskäytäntö olisi ollut mahdollista ilman silloista ylilääkäriä, Ari Laakkosta.

Palvelu sinne missä sitä tarvitaan

Laakkosen ajatuksena on viedä terveyspalvelut sinne, missä niitä tarvitaan. Apteekkirokotusten ansiosta Joensuun terveysaseman työkuormaa saatiin vähennettyä.

Suurempana etuna Laakkonen pitää yhteistyön lisääntymistä apteekin ja terveysaseman välillä. Tiedonsiirto alkoi toimia hyvin kumpaankin suuntiin, työkäytännöistä alettiin keskustella ja koulutuksiakin järjestettiin.

– Tällaista yhteistyötä pitää lisätä ehdottomasti muuallakin. Koko terveydenhuoltoalan pitää katsoa ennakkoluulottomasti tulevaisuutta ja pohtia, miten palvelemme parhaiten asiakkaita, Mäntsälän ylilääkärinä nykyisin toimiva Laakkonen painottaa.

Laakkonen puolustaa pienen rokotusmaksun perimistä, sillä rokotteiden tarjoaminen täysin maksutta on apteekeille tappiollista.

– Halutaanko Suomessa parantaa rokotuskattavuutta vai ei? THL:n pitäisi laskea, mitä kahden viikon sairastaminen maksaa.

Miten rokotukset kirjataan ylös?

THL:n suurin huoli apteekkirokotuksissa koskee sitä, tulevatko ne varmasti kirjattua asianmukaisesti potilastietojärjestelmiin, joihin apteekista ei normaalisti päästä.

– Rokotteiden eränumeroiden kirjaaminen on turvallisuuskysymys, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Samalla saamme luotettavampaa tietoa rokotuskattavuudesta, Hanna Nohynek sanoo.

Joensuussa kirjaamiskäytäntö ratkaistiin siten, että terveysasema teki apteekin kanssa sopimuksen potilastietojärjestelmän käyttämisestä. Apteekissa on yksi kannettava tietokone, joka on irrallaan apteekkijärjestelmästä ja kommunikoi suojatulla yhteydellä terveysaseman potilastietojärjestelmän kanssa.

– Koneen ainoaksi käyttäjäksi on määritelty pistoksia antava sairaanhoitaja. Edes minulla ei ole pääsyä potilastietojärjestelmään, apteekkari Svensk kertoo.

Kirsi Valtonen yritti saada samanlaista järjestelmää Tikkurilaan, mutta Etelä-Suomen Aluehallintovirasto tyrmäsi ajatuksen.

THL:n työryhmä arvioi hyötyjä

Keskustelijat toivovat, että käytännöt yhdenmukaistettaisiin koko maassa Joensuun mallin mukaisesti.

– Miksi tehdään tällaisia keinotekoisia rajoja, kun apteekkirokotuksista on hyötyä potilaille ja rokotuskattavuus paranee. Sosiaali-ja terveysministeriön tulisi olla rokoteasiassa aloitteellinen ja tehdä lakialoite, Ari Laakkonen sanoo.

Hanna Nohynek kertoo, että THL aikoo perustaa influenssarokottamisen strategisen työryhmän.

Sen tehtävänä on arvioida influenssan tautitaakkaa, tartuttamisketjuja ja ehkäisemisen vaihtoehtoja sekä laatia esitys sellaisista maksuttoman influenssarokottamisen indikaatioista, jotka takaavat parhaan mahdollisen kustannusvaikuttavuuden.

Keskustelijoiden mielestä työryhmän perustaminen on edistysaskel. Suomessa on aikaisemmin tehty influenssarokottamisen kokonaisvaltainen kustannusvaikuttavuusanalyysi vain lasten osalta.

Lisää aiheesta