Fimea ehdottaa Suomeen määräaikaisia ja lisäneuvontaa vaativia itsehoitolääkkeitä. Mutta ovatko lääkeyritykset, apteekit tai edes viranomaiset itse valmiina tähän?

Fimea julkaisi kansallisen itsehoitolääkeohjelman tammikuun lopussa. Ohjelma sisältää kaksi uutta avausta: lisäneuvontaa vaativat itsehoitolääkkeet ja lääkkeiden määräaikaisen itsehoitostatuksen.

Erityisasiantuntija Maija Gohlke-Kokkonen Lääketeollisuus ry:stä arvioi Apteekkarilehden järjestämässä keskustelutilaisuudessa, että lääkeyritykset eivät lähde kovin innokkaasti hakemaan reseptilääkkeilleen määräaikaista itsehoitostatusta. Hakemusprosessiin liittyy paljon avoimia kysymyksiä.

– Itsehoitoluokituksen muutoshakemuksen tekemiseen tarvitaan paljon resursseja ja iso rahallinen panostus. Hakemisessa on suuri riski siitä, että valmiste ei viranomaisten mielestä sovellu itsehoitoon, hän sanoo.

Ylilääkäri Pekka Eränkö Fimeasta huomauttaa, että määräaikainen status on uusi asia, josta minkään maan lääkeviranomaisilla ei ole kokemusta. Selvää on, ettei se voi olla yleinen oikotie itsehoitolääkkeeksi.

– Tämä on meille Pandoran laatikko, emme oikein tiedä, mitä sieltä tulee. Mitä tapahtuu kolmen vuoden määräaikaisuuden jälkeen? Jatketaanko aikaa, jos markkinoille on tullut kilpaileva rinnakkaisvalmiste? Viranomaisille pahin mahdollinen skenaario on, jos lääkeyritykset ryhtyvät myyntiluvan umpeutuessa juridisiin valitustoimenpiteisiin. Määräaikainen status saattaa sopia tämän vuoksi vain harvoille.

Perusterveille enemmän
vastuuta hoidostaan

Eränkö ja Gohlke-Kokkonen uskovat, että reseptilääkkeet on helpompi tuoda markkinoille lisäneuvontaa vaativina itsehoitolääkkeinä.

Tällaisia valmisteita on Suomen markkinoilla toistaiseksi vain yksi, jälkiehkäisyvalmiste Norlevo. Asiakas voi ostaa sitä apteekista ilman reseptiä ”tiskin takaa” vastattuaan tiettyihin kysymyksiin.

Apteekkiproviisori, FaT Charlotta Sandler Helsingin Herttoniemen apteekista vakuuttaa, että apteekeilla on vakiintunut prosessi Norlevon myyntiin. Jos markkinoille tulee muita lisäneuvontaa vaativia valmisteita, niiden toimittamista ei tarvitse enää pilotoida apteekeissa.

Sandler toivoo, että itsehoitolääkevalikoimaa voitaisiin laajentaa niin, että perusterveet aikuiset voisivat halutessaan ottaa enemmän vastuuta hoidostaan.

– Reseptiltä voitaisiin vapauttaa tiettyjä valmisteita itsehoitoon. Ensimmäisenä tulevat mieleen migreenin hoitoon, akuuttiin silmätulehdukseen tai virtsatietulehdukseen tarkoitetut lääkkeet. Riskiryhmien, kuten monisairaiden, ikääntyneiden tai monilääkittyjen hoito kuuluu ilman muuta lääkärille, hän sanoo.

ERJA ELO
Lue keskustelu kokonaan tällä viikolla ilmestyvästä Apteekkarilehdestä.