Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Isot pettymykset seuraavat toisiaan – läpimurto Alzheimer-taudin hoidossa vielä kaukana

Lääkehoito   23.05.2017 10:00  VIRPI EKHOLM INGIMAGE

INGIMAGE,

Uusien Alzheimer-lääkkeiden tutkimus on kohdannut viime aikoina useita takaiskuja.

Alzheimerin tautiin etsitään kiivaasti parantavia tai tautia hidastavia lääkkeitä, mutta tutkitut lääkeaineet ovat tuottaneet pettymyksen toisensa perään.

Viime vuoden lopulla lääketehdas Eli Lilly kertoi lopettavansa tutkimukset solanetsumabilla, koska lääkeaine ei ollut laajoissa potilastutkimuksissa lumetta tehokkaampi.

Helmikuussa Merck ilmoitti keskeyttäneensä verubesestaatti-tutkimuksensa samasta syystä. Lääkettä tutkitaan kuitenkin vielä potilailla, joilla on vasta varhainen Alzheimerin tauti.


Olen menettänyt uskoni siihen, että meillä olisi viiden vuoden kuluttua jokin oikeasti toimiva lääke käytössämme."



Myös monet muut lupaaviksi luullut lääkeaineet ovat osoittautuneet tehottomiksi, kun niitä on testattu isoilla potilasjoukoilla, kertoo kliinisen tutkimuksen johtaja Merja Hallikainen Itä-Suomen yliopiston aivotutkimuskeskuksesta.

– En usko, että läpimurto Alzheimerin taudin hoidossa on kovinkaan lähellä. Niin paljon hyviksi luultuja valmisteita on kariutunut, hän myöntää.

Taudin perimmäistä syytä ei tiedetä

Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä.

Keskeisenä tekijänä tautiprosessissa pidetään haitallisen beeta-amyloidin kertymistä aivokudokseen amyloidiplakeiksi.

Lisäksi tau-proteiini takkuuntuu aivoissa hermosolujen sisällä hermosäiekimpuiksi, jotka tuhoavat hermosolun.

Tutkijat kiistelevät näiden muutosten merkityksestä, mutta ilmeisesti Alzheimerin taudin syntyyn tarvitaan molemmat tekijät.

Uusilla lääkkeillä onkin pyritty vaikuttamaan amyloidiplakkien muodostumiseen tai hajottamiseen keskushermostossa.

Näin toimivat muun muassa mainitut tutkimuslääkkeet verubesestaatti ja solanetsumabi.

Toisaalta on pyritty estämään tau-proteiinin kasautumista haitallisiksi hermosäikeiksi.

Tähän mennessä kumpikaan lähestymistapa ei ole tuottanut positiivisia tuloksia, kun tutkitut lääkeaineet ovat edenneet laajempiin vaiheen II ja III tutkimuksiin.

– Olen menettänyt uskoni siihen, että meillä olisi viiden vuoden kuluttua jokin oikeasti toimiva lääke käytössämme, Hallikainen toteaa.

"Vaikka yksi lääkeaine epäonnistuisi, toinen saattaa osoittautua tehokkaaksi"

PET-keskuksen professori, neurologi Juha Rinne TYKS:stä on asiassa hieman toiveikkaampi.

Rinne toimi puheenjohtajana työryhmässä, joka sai juuri valmiiksi muistisairauksien päivitetyn Käypä hoito -suosituksen.

– On hyvä muistaa, että vaikka eri lääkeaineiden vaikutusmekanismi olisi periaatteessa saman tyyppinen, ne ovat kuitenkin eri molekyylejä. Vaikka yksi lääkeaine epäonnistuisi, toinen saattaa silti osoittautua tehokkaaksi, Rinne pohtii.

Myös sillä on merkitystä, millaisia potilaita tutkimuksiin osallistuu. Taudin kulkuun mahdollisesti vaikuttavat lääkeaineet ovat todennäköisesti sitä tehokkaampia, mitä aiemmin ne aloitetaan.

– Jos tutkimus on toteutettu esimerkiksi lievässä Alzheimerin taudissa, se ei sulje pois mahdollisuutta, että lääkeaine voisi olla tehokas varhaisemmassa sairauden vaiheessa, Rinne kuvailee.

Myös Merja Hallikainen arvioi, että lääkehoidot tulisi todennäköisesti aloittaa aiemmin, kuin mitä tähän mennessä on tehty. Tämä ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista.

– Kuinka kerromme henkilöille tautiriskistä, kun emme tiedä, kuinka moni heistä oikeasti sairastuu? Myöskään tutkimuslääkkeiden haittavaikutukset eivät ole harmittomia, Hallikainen huomauttaa.

Valtaosa muistisairaista sairastaa Alzheimerin tautia

Suomessa sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilöä muistisairauksiin. Ainakin 70 prosenttia heistä sairastaa Alzheimerin tautia.

Sairaus yleistyy väestön ikääntyessä.

Omaa muistiaan voi säästää parhaiten terveellisillä elintavoilla. Tätä korostaa myös tuore Käypä hoito -suositus.

– Kun tauti on jo puhjennut, arjessa tulisi olla aktiivisuutta, virikkeitä ja kontakteja. Kaikkein pahinta on, jos yksinäinen ihminen jää neljän seinän sisälle. Silloin tauti etenee varmasti, Merja Hallikainen kiteyttää.

Nykyiset Alzheimer-lääkkeet lievittävät taudin oireita, vaikka ne eivät hidastakaan sen etenemistä.

Lääkehoitoa tulisi aina harkita, kun potilas saa muistisairausdiagnoosin. 

Arkisto


HPV-rokotteiden ja oireyhtymien välillä ei yhteyttä
12.11.2015 12:54 TIINA KUOSA

HPV-rokotteet 12.11.2015 12:54 TIINA KUOSA


Ihmisoikeusaktiivi omistautuu nyt sydämen hyvinvoinnille
12.11.2015 09:36 ERJA ELO

Kansanterveys 12.11.2015 09:36 ERJA ELO


Apteekit auttavat kierrättämään lääkejätettä
11.11.2015 08:14 ERJA ELO

Lääkejätteet 11.11.2015 08:14 ERJA ELO


Eksoten Itkonen: Omaa kehittämistä jatketaan, apteekkien rooli pohdintaan
10.11.2015 14:00 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 10.11.2015 14:00 INKERI HALONEN


Lääkehaitat nakersivat elämänlaatua kipua enemmän
10.11.2015 13:30 PAULA TIMONEN

Lääkitys kuntoon 10.11.2015 13:30 PAULA TIMONEN


Kainuun sote: Apteekkien kannattaa tuoda itsensä esiin
10.11.2015 10:10 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 10.11.2015 10:10 INKERI HALONEN


Miksi palvelupisteet eivät yleisty?
09.11.2015 10:07 VIRPI EKHOLM

Palvelupisteet 09.11.2015 10:07 VIRPI EKHOLM


Rokotusoikeuden laajentaminen apteekkeihin junnaa
06.11.2015 10:32 ERJA ELO

Influenssarokotus 06.11.2015 10:32 ERJA ELO


Vähärasvainen dieetti yhtä huono kuin muutkin
06.11.2015 09:32 UUTISPALVELU DUODECIM

Elämäntavat 06.11.2015 09:32 UUTISPALVELU DUODECIM


Helsingin Joutsen apteekki joutuu lopettamaan
04.11.2015 13:24 ERJA ELO

Apteekkijärjestelmä 04.11.2015 13:24 ERJA ELO