Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Hilan johtaja riskinjakomenettelystä: "Askel maailmaan, jota emme tunne kovin hyvin"

Lääkekorvaukset   09.11.2016 10:00

STM,

Menettely koskisi avohoidon lääkkeitä, jotka ovat saaneet myyntiluvan, mutta eivät vielä korvattavaa hintaa.

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen lääkesäästöistä, Suomi ottaa käyttöön uudenlaisen riskinjakoon tähtäävän toimintamallin ensi vuoden alusta alkaen.

Tavoitteena on edistää uusien, innovatiivisten lääkkeiden saamista nykyistä nopeammin potilaiden käyttöön ja hallita paremmin näihin valmisteisiin liittyvää epävarmuutta.

Malli saattaa nopeuttaa esimerkiksi kalliiden syöpälääkkeiden saamista korvausjärjestelmään.

Esityksen mukaan lääkkeiden hintalautakunta voi hyväksyä lääkevalmisteen korvattavuuden ja tukkuhinnan ehdollisena,
jos lääkkeen käytön laajuudesta, terveyshyödyistä tai kustannusvaikuttavuudesta on vielä rajallisesti tietoa.

Malli koskisi avohoidon lääkkeitä, jotka ovat saaneet myyntiluvan, mutta eivät vielä korvattavaa hintaa.

Hintalautakunnan johtaja Lauri Pelkonen suhtautuu esitykseen varovaisen myönteisesti.

– Olemme ottamassa askelta maailmaan, jota emme tunne kovin hyvin. Tarkoituksena onkin, että ehdollista korvattavuutta koskeva päätös tehtäisiin tapauskohtaisen harkinnan perusteella, hän kiteyttää.

Pelkonen korostaa, että ehdollinen korvattavuus ei olisi kenenkään oikeus tai velvollisuus, vaan se edellyttäisi hintalautakunnan ja lääkeyrityksen yhteistä näkemystä.

Jos jompikumpi osapuolista katsoo, että sopimukseen ei ole edellytyksiä, sitten se ei toteudu.

Koska malli on uusi, sitä on tarkoitus kokeilla hallitusti. Alkuvaiheessa ehdollinen korvattavuus koskisi vain yksittäisiä lääkevalmisteita.

Riskinjakomallit yleisesti käytössä Euroopassa - Kokemuksista ei kuitenkaan ole tietoa

Erilaiset riskinjakomallit ovat yleisesti käytössä Euroopassa. Muiden maiden kokemuksista ei kuitenkaan ole juuri tietoa, koska lääkeyritysten ja viranomaisten väliset sopimukset ovat luottamuksellisia.

Myös Suomessa ehdolliseen korvattavuuspäätökseen liittyisi luottamuksellinen sopimus ehdoista, joiden avulla valmisteeseen liittyvää epävarmuutta seurataan ja hallitaan.

Sopimuksen ehtona voisi esimerkiksi olla, että lääkeyritys tuottaa lisäselvityksiä lääkkeen hoidollisesta arvosta, käyttäjien määrästä tai kustannusvaikuttavuudesta. Lisäksi yritys voisi joutua palauttamaan osan saamistaan korvauksista takaisin Kelalle, jos myynti ylittää tietyn rajan tai hoidolliset tavoitteet eivät täyty.

Esityksen mukaan lääkevalmisteelle vahvistetaan edelleen kohtuullinen tukkuhinta, jonka perusteella potilaan omavastuu, Kela-korvaus ja apteekin osuus hinnasta määräytyvät.

Mahdollinen yrityksen maksettavaksi koituva palautusmaksu ei alentaisi potilaan maksamaa osuutta lääkehoidon kustannuksista, vaan hyöty tulisi sairausvakuutusrahastolle.

– Todennäköisesti nämä lääkkeet kohdistuvat potilasryhmään, joiden lääkekustannukset ylittävät joka tapauksessa vuosiomavastuun. Siinä mielessä lääkkeen käyttäjä ei kärsisi tästä järjestelystä, Lauri Pelkonen huomauttaa.

Todellinen hinta jää piiloon - STM: "Tässä on ehdotukseen liittyvä suurin huoli ja ongelma"

Ehdotettu riskinjakomalli on herättänyt huolta siitä, että tieto lääkevalmisteiden todellisesta hinnasta jää pimentoon.

STM:n työttömyys- ja sairausvakuutusyksikön johtaja Liisa Siika-aho myöntää, että tässä on suurin ehdotukseen liittyvä huoli ja ongelma.

– Kyllähän se heikentää järjestelmän läpinäkyvyyttä. Todellinen hinta ei ole muidenkaan toimijoiden tiedossa, jotka tulevat kilpailevilla valmisteilla vastaavaan tilanteeseen, Siika-aho pohtii.

Myös Lauri Pelkonen tunnistaa ongelman. Hänen mukaansa riskinjakomalli voi kuitenkin mahdollistaa uusien lääkehoitojen saatavuuden nykyistä paremmin niitä tarvitseville potilaille.

Pelkosen mukaan uuden toimintamallin käyttöönotto yhdessä muiden lisääntyneiden tehtävien kanssa edellyttää hieman lisäresursointia hintalautakunnalle.

Kun uudesta mallista saadaan kokemusta, resurssien tarvetta arvioidaan uudelleen.

– Pyrimme järjestämään työmme niin, että uusi tehtävä ei ruuhkauta hintalautakunnan töitä.

Arkisto


Sivuapteekin siirtyminen Kymenlaakson keskussairaalaan jumissa
12.01.2017 14:00 INKERI HALONEN

12.01.2017 14:00 INKERI HALONEN


Tuore väitös: Statiinihoitoa toteutta ohjeen mukaisesti vain puolet
11.01.2017 12:00 INKERI HALONEN

Lääkehoito 11.01.2017 12:00 INKERI HALONEN


Millaista on apteekin arki terveyskeskuksen tiloissa?
11.01.2017 09:18 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 11.01.2017 09:18 INKERI HALONEN


Uusi lääke lupaa helpotusta vaikeaan atooppiseen ihottumaan
09.01.2017 09:26 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 09.01.2017 09:26 VIRPI EKHOLM


Dementialääkitys aloitetaan usein liian myöhään
09.01.2017 09:00 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 09.01.2017 09:00 VIRPI EKHOLM


D-vitamiinin puutos lisää kroonisen päänsäryn riskiä
04.01.2017 09:58 INKERI HALONEN

D-vitamiini 04.01.2017 09:58 INKERI HALONEN


Tutkimus: Suomalaiset ovat tyytyväisiä apteekkeihin
04.01.2017 08:28

Apteekki palvelee 04.01.2017 08:28


EMA näyttää tietä – Lääketutkimukset avataan vihdoin julkisiksi
03.01.2017 09:16 VIRPI EKHOLM

Lääkekehitys 03.01.2017 09:16 VIRPI EKHOLM


Siirtymäaikaa vielä kolme vuotta – ketjut uhmaavat Viron tulevaa apteekkisääntelyä
02.01.2017 09:56 Rain Kooli

Apteekkijärjestelmä 02.01.2017 09:56 Rain Kooli


Arkkiatri Pelkonen: "Teknologia käy kalliiksi, jos se tuota terveyttä"
22.12.2016 13:22

22.12.2016 13:22