Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Hermokasvutekijää tutkitaan diabeteksen hoitoon

14.08.2013 10:09 SUOMEN KUVAPALVELU

, Suomen Kuvapalvelu Oy

Suomalaistutkijoiden havainto avaa uusia mahdollisuuksia ykköstyypin diabeteksen parantamiseen.

Tyypin 1 diabetes johtuu siitä, että insuliinia tuottavat haiman saareke- eli betasolut ovat tuhoutuneet. Tällä hetkellä ei ole olemassa hoitokeinoja potilaiden jäljellä olevien solujen uudistamiseksi tai solujen tuhoutumisen estämiseksi.

Hiirimallilla tässä on kuitenkin jo onnistuttu. Ensin tarvittiin kuitenkin Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkijatohtorin, Maria Lindahlin havainto. Hän huomasi, että hiirille kehittyy tyypin 1 diabetes, kun keskushermoston hermosolujen tuottaman MANF-proteiinin synty estetään.

Professori Mart Saarman tutkimusryhmä, jossa Lindahl työskentelee, lähti tarkastelemaan asiaa toisesta suunnasta.

– Huomasimme, että sama MANF-proteiini voi tyypin 1 diabetestä sairastavilla hiirillä suojata ja lisätä betasolujen uudistumista. MANF lisää suoraan näiden solujen jakautumista. Samaa proteiinia ilmentyy myös ihmisen haiman saarekesoluissa, joten sillä saattaa olla mahdollisuuksia tyypin 1 diabeteksen hoidossa, sanoo professori Mart Saarma.

Helsingissä käynnistyykin nyt kolmivuotinen projekti, jossa tutkitaan aivojen hermosolujen erittämän MANF-hermokasvutekijän terapeuttista vaikutusta haiman saarekesoluihin.

Juvenile Diabetes Research Foundation (JDRF) on myöntänyt 495 000 dollarin apurahan tutkimusprojektille. Tutkimusta johtaa professori Mart Saarma Biotekniikan instituutista yhdessä Biomedicumin kantasolukeskuksessa toimivan professori Timo Otonkosken kanssa.

MINNA SVENSK

Arkisto


Miten lääkerahat kulkevat vuonna 2019?
14.12.2015 13:27 ERJA ELO

Lääkekorvaukset 14.12.2015 13:27 ERJA ELO


Riitta Andersinin muotokuva pääsi herraseuraan
11.12.2015 15:26 ERJA ELO

Apteekkariliitto 11.12.2015 15:26 ERJA ELO


Pekka Karttusesta apteekkineuvos
11.12.2015 14:00 INKERI HALONEN

Arvonimet 11.12.2015 14:00 INKERI HALONEN


Lääkereseptin voi pian kirjoittaa myös mobiilisti
11.12.2015 12:06 VIRPI EKHOLM

sähköinen resepti 11.12.2015 12:06 VIRPI EKHOLM


Ranskalaisen kapselivalmistajan ongelmista ei lisätoimia Suomessa
09.12.2015 12:36 TIINA KUOSA

Lääketurvallisuus 09.12.2015 12:36 TIINA KUOSA


Verkossa pärjää pienikin
09.12.2015 08:31 ERJA ELO

Uudistuva apteekki 09.12.2015 08:31 ERJA ELO


Apteekit keskivahvoja digiosaajia
08.12.2015 09:51 ERJA ELO

Uudistuva apteekki 08.12.2015 09:51 ERJA ELO


Keuhkoahtaumataudin oma teemapäivä helppo järjestää
07.12.2015 12:16 INKERI HALONEN

Apteekin lisäpalvelut 07.12.2015 12:16 INKERI HALONEN


Keuhkosairauksien hoitoon mallia Porvoosta
07.12.2015 11:15 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 07.12.2015 11:15 INKERI HALONEN


Liikuttavan hyvää palvelua apteekista
04.12.2015 12:00 ERJA ELO

Apteekki palvelee 04.12.2015 12:00 ERJA ELO