Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Hemofilia luo tiiviin suhteen apteekkiin

Apteekki palvelee   03.03.2016 14:51  INKERI HALONEN VELI RICHARD OJALA

,

Hannu Haaranen on elänyt perinnöllisen verenvuototaudin kanssa yli 55 vuotta. Lääkekehityksen ansiosta sairaalahoitoa tarvitaan enää harvoin.

Lastenklinikalta kotiin ja takaisin klinikalle.

Näin sujui lahtelaisen Hannu Haarasen lapsuus 1960-luvulla. Haarasen perinnöllinen verenvuototauti eli hemofilia diagnosoitiin 9 kuukauden ikäisenä.

Kun lapsi kolhi itseään vähänkin, edessä oli reissu Lastenklinikalle saamaan verenvuodon pysäyttävää hoitoa.

– Kun pääsin kotiin, niin ei mennyt kuin päivä tai kaksi, ja minut jouduttiin viemään klinikalle takaisin, Haaranen muistelee.

Lääkehoidon kehitys mullisti hemofilian hoidon Haarasen mukaan ”täysin ja kokonaan”.

– Olin 21-vuotias nuorimies, kun verenvuodon pysäyttävää lääkettä saattoi alkaa annostella suonensisäisesti kotona. Aiemmin päivystävän poliklinikan jonoissa saattoi mennä parikin tuntia, ennen kuin hoito päästiin aloittamaan.

1980-luvulla Suomessa ei vielä käytetty verenvuotoja ehkäisevää lääkitystä, ja lääkkeet jaeltiin paikallisesta veripalvelusta.

Haarasella siirtymä nykyiseen, ennaltaehkäisevään lääkitykseen tapahtui 2006. Silloin lääkkeet olivat jo apteekkijakelussa.

– Se mullisti kaiken, pääsi käymään etelänmaillakin. Tänä päivänä hemofiliapotilas matkustaa kuin kuka tahansa, kunhan muistaa ottaa lääkkeet ja lääkärintodistukset mukaan.

Lääkevaraston pitää olla hyvä ja helposti täydennettävissä

Lääkearsenaali on kuitenkin melkoinen: ehkäisevän lääkityksen lisäksi hemofiliapotilas tarvitsee aina lisäannoksia myös mahdollisen tapaturman vuoksi.

Haarasen normaali, apteekista kerralla haettava annos on 20 lääkepakkausta.

– Sen pitäisi riittää ennaltaehkäisyyn noin kymmeneksi viikoksi.

Tapaturma syö lääkevaraston nopeasti.

– Lääkeannoksia voi mennä 10–20 muutaman päivän aikana haaverin hoitoon. Apteekeissa on joskus ihmetelty, kun potilas hakee heti täydennystä juuri edellisen erän perään, mutta todellisen käyttöön se kyllä menee, Hemofiliayhdistyksen hallituksessa työskentelevä Haaranen kertoo.

Jos vuoto tulee nilkkaan tai polveen, liikkuminen voi olla mahdotonta. Siksi hyvä lääkevarasto käden ulottuvilla ja herkästi täydennettävissä on ehdoton. Toisinaan tarvitaan kotiinkuljetusta.

Haaranenkin on juuri käynyt tilaamassa itselleen apteekista seuraavan erän. Lääkkeet hän on hakenut jo usean vuosikymmenen ajan aina Lahden Ilves apteekista.

– Toimitus on ollut varmaa. Jos tänään käyn tai soitan apteekkiin, niin lääkkeet ovat apteekissa seuraavana päivänä.

Arkisto


Yhä useampi nuori käyttää masennuslääkkeitä
06.02.2009 00:01

06.02.2009 00:01


Intian lääketehtaiden ympäristöriskeistä nousi kohu
05.02.2009 17:00

05.02.2009 17:00


Jopa 36 menetti oikeuden terveydenhuollon ammattiin
05.02.2009 10:42

05.02.2009 10:42


Lääkelaitoksen kampanja palkittiin
04.02.2009 23:25

04.02.2009 23:25


Lääkekauppa käynnistyi vaisusti
04.02.2009 14:43

04.02.2009 14:43


Pfizer vähentää 27 työntekijää
02.02.2009 16:40

02.02.2009 16:40


Lääkevaihto säästänyt jo 400 miljoonaa
30.01.2009 11:51

30.01.2009 11:51


Meta-analyysi: Sertraliini paras masennuslääke
30.01.2009 10:04

30.01.2009 10:04


Proviisorit ja farmaseutit nettiin
29.01.2009 15:49

29.01.2009 15:49


Jopa puolet hoitovirheistä voitaisiin estää
29.01.2009 15:41

29.01.2009 15:41