Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Helsinkiläiset hoivakodit saivat farmaseuttista tukea 2013 – näkyykö se enää missään?

Potilasturvallisuus   15.09.2016 12:33  VIRPI EKHOLM HEINI KARI

,

Helander-kodin sairaanhoitajat Tiina Sipilä (vas.), Karita Vornila ja Heli Juntunen sekä proviisorit Heini Kari (vas. seisomassa) Niina Laine (oik. seisomassa) etsivät yhdessä ratkaisuja lääkehoidon ongelmiin syksyllä 2013.

Saadaanko farmaseuttisella avulla pysyviä muutoksia hoivakotien lääkehoidon toteutuksiin? Kaksi helsinkiläistä hoivakotia vastaavat.

Helsinkiläiset Helander-koti Haagassa ja Patolakoti Oulunkylässä olivat syksyllä 2013 mukana projektissa, jossa farmasian ammattilainen vieraili hoivakodeissa kerran viikossa kahden kuukauden ajan.

Mitä hoivakotien lääkehuoltoon kuuluu nyt, kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen?

Helander-koti: "Voin ylpeydellä esitellä lääkehoitosuunnitelmamme"

– Jos se vain olisi taloudellisesti mahdollista, ottaisimme ehdottomasti farmasian ammattilaisen mukaan tiimimme, kiteyttää helsinkiläisen vanhusten palvelutalon, Haagan Helander-kodin johtaja Rina Salminen.

Kolme vuotta sitten farmasian ammattilainen kartoitti Helander-kodissa lääkehoidon ongelmia ja pohti niihin ratkaisuja yhdessä henkilökunnan kanssa. Hän päivitti yksikön lääkehoitosuunnitelman, koulutti hoitajia ja kävi läpi asukkaiden lääkityksiä.

Salmisen mukaan projektin tulokset näkyvät edelleen hoivakodin arjessa. Konkreettisin hyöty on uudistettu lääkehoitosuunnitelma, joka ohjaa hoitajien päivittäistä työtä.

– Voin ilolla ja ylpeydellä esitellä lääkehoitosuunnitelmamme ja sanoa, että meillä on asiat kunnossa. Kun lääkehoitoa on katsottu moniammatillisesti, se on varmasti parantanut lääketurvallisuutta, Salminen uskoo.

Haagan Helander-koti on ikääntyneiden palvelukoti, jossa on palveluasumista sekä erilliset ryhmäkodit paljon apua tarvitseville sekä muistisairaille.

Palveluasumisessa haasteena on erityisesti asukkaiden kokonaislääkityksen selvittäminen ja hallinta. Muistisairaat puolestaan saattavat kieltäytyä lääkkeistä, ja myös tablettien nieleminen voi olla heille hankalaa.

Patolakoti: "Farmaseuttista osaamista kaivataan myös kotihoitoon"

Toinen projektiin osallistunut vanhusten palvelutalo oli Patolakoti Helsingin Oulunkylässä.

Johtaja Toini Nukarin mukaan projekti oli erinomainen: hoitava henkilökunta sai lääkehoitoon koulutusta ja konkreettisia neuvoja.

– Lääkäriltä saatava tuki jää pienissä hoivakodeissa melko vähäiseksi. Hoitohenkilökunta joutuu pitkälti omalla ammattitaidollaan tulemaan näiden asioiden kanssa toimeen. Siinä farmasian ammattilainen voi auttaa paljon, hän pohtii.

Sittemmin Patolakoti on luopunut asumispalvelujen tuottamisesta ja keskittynyt ikääntyneiden kotihoidon palveluihin.

– Varmasti myös kotihoidossa olisi tarvetta farmasian asiantuntijalle. Kun tulee ikää ja muistamattomuutta, on paljon epävarmuutta siitä, mitä lääkkeitä pitäisi syödä, Nukari huomauttaa.

Projektin toteuttivat proviisori Heini Kari ja kliinisen farmasian maisteri Niina Laine Aino ja Eino Lääkehoitopalvelut Oy:stä. Saga Care osti Patolakodin liiketoiminnan joulukuussa 2015 ja toiminta siirtyi uusiin tiloihin.