Internetin mahdollisuuksia hyödyntävät yritysten lisäksi myös hakkerit, huijarit ja kaupustelijat. Mihin kannattaa lähteä mukaan?

Viime vuoden syksyllä tapahtuneet laajat tietomurrot toivat hyvin esille sen, kuinka haavoittuvaisia niin kansalaiset kuin yrityksetkin ovat netissä tapahtuvien hyökkäysten edessä. Tuhansien suomalaisten henkilökohtaisia tietoja julkaistiin internetin tiedonjakosivuilla. Mukana oli myös jonkin verran apteekeille kuuluneita sähköpostiosoitteita.

Tavallisesti apteekit kohtaavat netissä tungettelevaa markkinointia ja hämäriä päivityspyyntöjä. Myös todellisia huijausyrityksiä esiintyy.

Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiaisen mukaan apteekkeja yrittävät rahastaa etenkin erilaiset nettihakemistot.

– Taannoin esimerkiksi Eniro-numeropalvelun tunnettuutta hyödyntänyt postilokerofirma ahdisteli apteekkeja ja vaati päivittämään tiedot omaan palveluunsa. Apteekin kieltäydyttyä soittaja oli saattanut kertoa, että aiemmin tehty sopimus velvoittaa jatkamaan asiakkaana, vaikka tällaisia sopimuksia ei oltu koskaan tehty, Kostiainen sanoo.

Kostiainen peräänkuuluttaa netissä tervettä harkintaa.

– Jos ei ole itse kuullut esimerkiksi nettihakemistosta, niin tuskin on kovin moni muukaan. Hakemistopalveluista Suomessa eniten käytetty Enirokaan ei mahdu viidenkymmenen käytetyimmän nettisaitin joukkoon, Kostiainen muistuttaa.

Riskeihin varautumisen lisäksi on myös mietittävä, miten ja kenelle netissä kannattaa näkyä.

Nurmijärven Seitsemän veljeksen apteekin apteekkari Eeva Teräsalmen mukaan apteekin tulee olla siellä, missä asiakkaatkin ovat, mutta mitä tahansa julkisuutta ei kannata hankkia keinolla millä hyvänsä.

– Apteekki ei voi paljoa vaikuttaa siihen, mitä jotkut netissä tekevät ja julkaisevat, joten mitä vain julkisuutta ei minusta kannata hankkia. Kannattaa pysyä tiukasti asialinjalla ja tarjota luotettavaa tietoa ja kunnollisia tuotteita. Apteekki on apteekki netissäkin, Teräsalmi toteaa Apteekkarilehdessä. (IS)

Aiheesta lisää tällä viikolla ilmestyvässä Apteekkarilehdessä.