Geenitestit paljastavat statiineista erityisesti hyötyvät
sydän 13.03.2015 09:30 UUTISPALVELU DUODECIM INGIMAGE
Suuren geneettisen riskin potilaat sairastuvat sepelvaltimotautiin noin 70 prosenttia todennäköisemmin kuin geneettisesti vähiten alttiit.
Tuoreen tutkimuksen perusteella sydänsairauksien vaaraa lisäävien geenimuotojen avulla voidaan selvittää, ketkä potilaat saavat suurimman hyödyn statiinilääkkeistä. Tällaisia riskigeenimuoto on tunnistettu viime vuosina useita.
Tutkimuksessa käytettiin 27 geenivariantista laadittua geenimerkkipaneelia, jonka avulla tutkijat pystyivät jakamaan osallistujat korkean, matalan ja kohtalaisen geneettisen sepelvaltimotautiriskin ryhmiin.
Geenitestien perusteella erittäin sairastumisalttiit osallistujat sairastuivat sepelvaltimotautiin noin 70 prosenttia todennäköisemmin kuin geneettisesti vähiten alttiit.
Suuressa geneettisessä sepelvaltimotautivaarassa olevat myös hyötyivät statiineista huomattavasti todennäköisemmin kuin pienen geneettisen riskin ryhmäläiset. Yhteydet havaittiin riippumatta sepelvaltimotaudin perinteisistä riskitekijöistä.
Tutkijat laskivat, että estääkseen yhden sepelvaltimotautioireen kymmenen vuoden aikana pienen geneettisen riskin ryhmäläisistä pitäisi lääkitä noin 60, mutta suuren riskin ryhmäläisistä vain runsaat 20. Ero on huomattava.
Tulokset ovat erittäin kiinnostavia ja osoittavat geenitestien auttavan tunnistamaan, ketkä potilaat saavat statiineista parhaan hyödyn, mutta myös keille lääkkeistä on todennäköisesti vähiten apua. Tulokset pitää vielä varmistaa lisätutkimuksissa ennen kuin testeistä on käytännön terveydenhuoltoon.
Tutkimus perustuu 48 000 potilaan tietoihin viidestä eri tutkimuksesta. Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.
Aiheesta myös
Arkisto
Lupaava diabetesrokote etenee kliinisiin tutkimuksiin
|
Maskisuositus todennäköisesti tulee, mutta kohdennusta mietitään vielä
|
Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
|
Kaksi pistosta vuodessa voi pitää kolesterolin kurissa
|
Jokainen on sairas, kun oikein tutkitaan
|
Toimiva koronarokote voi syntyä myös Suomessa
|
Apteekkari-lehti on tärkeä vaikuttajille ja medialle
|
EMA arvioi deksametasonin käyttöä koronapotilailla
|
Åbo Akademille lisää farmasian alan koulutusvastuuta
|
Arvioinnilla parempi sitoutuminen lääkehoitoon
|