Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Geenitestit paljastavat statiineista erityisesti hyötyvät

sydän   13.03.2015 09:30  UUTISPALVELU DUODECIM INGIMAGE

INGIMAGE, INGIMAGE

Suuren geneettisen riskin potilaat sairastuvat sepelvaltimotautiin noin 70 prosenttia todennäköisemmin kuin geneettisesti vähiten alttiit.

Tuoreen tutkimuksen perusteella sydänsairauksien vaaraa lisäävien geenimuotojen avulla voidaan selvittää, ketkä potilaat saavat suurimman hyödyn statiinilääkkeistä. Tällaisia riskigeenimuoto on tunnistettu viime vuosina useita.

Tutkimuksessa käytettiin 27 geenivariantista laadittua geenimerkkipaneelia, jonka avulla tutkijat pystyivät jakamaan osallistujat korkean, matalan ja kohtalaisen geneettisen sepelvaltimotautiriskin ryhmiin.

Geenitestien perusteella erittäin sairastumisalttiit osallistujat sairastuivat sepelvaltimotautiin noin 70 prosenttia todennäköisemmin kuin geneettisesti vähiten alttiit.

Suuressa geneettisessä sepelvaltimotautivaarassa olevat myös hyötyivät statiineista huomattavasti todennäköisemmin kuin pienen geneettisen riskin ryhmäläiset. Yhteydet havaittiin riippumatta sepelvaltimotaudin perinteisistä riskitekijöistä.

Tutkijat laskivat, että estääkseen yhden sepelvaltimotautioireen kymmenen vuoden aikana pienen geneettisen riskin ryhmäläisistä pitäisi lääkitä noin 60, mutta suuren riskin ryhmäläisistä vain runsaat 20. Ero on huomattava.

Tulokset ovat erittäin kiinnostavia ja osoittavat geenitestien auttavan tunnistamaan, ketkä potilaat saavat statiineista parhaan hyödyn, mutta myös keille lääkkeistä on todennäköisesti vähiten apua. Tulokset pitää vielä varmistaa lisätutkimuksissa ennen kuin testeistä on käytännön terveydenhuoltoon.

Tutkimus perustuu 48 000 potilaan tietoihin viidestä eri tutkimuksesta. Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.

Arkisto


Sydänkuolemissa huima lasku Suomessa
02.03.2016 09:53 INKERI HALONEN

Kansanterveys 02.03.2016 09:53 INKERI HALONEN


Oriola lopettamassa Oulun jakelukeskuksen
01.03.2016 09:07 INKERI HALONEN

Lääketukut 01.03.2016 09:07 INKERI HALONEN


Harvinaislääkkeiden määrä kasvaa
29.02.2016 13:27 VIRPI EKHOLM

harvinaislääkkeet 29.02.2016 13:27 VIRPI EKHOLM


Iän karttuminen edellyttää muutoksia itsehoitoon
29.02.2016 08:30 TIINA KUOSA

Lääkehoito 29.02.2016 08:30 TIINA KUOSA


Fimea selvittää apteekkipalveluiden lisäämistarpeita
26.02.2016 14:25 TIINA KUOSA

Apteekkijärjestelmä 26.02.2016 14:25 TIINA KUOSA


Fimea laskee hintoja – apteekin palvelupisteen perustaminen halpenee?
25.02.2016 11:31 ERJA ELO

Apteekkijärjestelmä 25.02.2016 11:31 ERJA ELO


Glukoosinpoistajien käyttöön uusia turvallisuussuosituksia
25.02.2016 09:19 TIINA KUOSA

Lääkehoito 25.02.2016 09:19 TIINA KUOSA


Professori: Farmaseuttikoulutuksen valmistettava LHA-päteväksi
25.02.2016 08:32 INKERI HALONEN

Uudistuva terveydenhuolto 25.02.2016 08:32 INKERI HALONEN


ADHD-lääkkeen tehoa tulisi tutkia paremmin
24.02.2016 08:40 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 24.02.2016 08:40 VIRPI EKHOLM


Lisää lääkkeitä lääkevaihtoon
23.02.2016 16:41 TIINA KUOSA

Lääkevaihto 23.02.2016 16:41 TIINA KUOSA