Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Geenitestit paljastavat statiineista erityisesti hyötyvät

sydän   13.03.2015 09:30  UUTISPALVELU DUODECIM INGIMAGE

INGIMAGE, INGIMAGE

Suuren geneettisen riskin potilaat sairastuvat sepelvaltimotautiin noin 70 prosenttia todennäköisemmin kuin geneettisesti vähiten alttiit.

Tuoreen tutkimuksen perusteella sydänsairauksien vaaraa lisäävien geenimuotojen avulla voidaan selvittää, ketkä potilaat saavat suurimman hyödyn statiinilääkkeistä. Tällaisia riskigeenimuoto on tunnistettu viime vuosina useita.

Tutkimuksessa käytettiin 27 geenivariantista laadittua geenimerkkipaneelia, jonka avulla tutkijat pystyivät jakamaan osallistujat korkean, matalan ja kohtalaisen geneettisen sepelvaltimotautiriskin ryhmiin.

Geenitestien perusteella erittäin sairastumisalttiit osallistujat sairastuivat sepelvaltimotautiin noin 70 prosenttia todennäköisemmin kuin geneettisesti vähiten alttiit.

Suuressa geneettisessä sepelvaltimotautivaarassa olevat myös hyötyivät statiineista huomattavasti todennäköisemmin kuin pienen geneettisen riskin ryhmäläiset. Yhteydet havaittiin riippumatta sepelvaltimotaudin perinteisistä riskitekijöistä.

Tutkijat laskivat, että estääkseen yhden sepelvaltimotautioireen kymmenen vuoden aikana pienen geneettisen riskin ryhmäläisistä pitäisi lääkitä noin 60, mutta suuren riskin ryhmäläisistä vain runsaat 20. Ero on huomattava.

Tulokset ovat erittäin kiinnostavia ja osoittavat geenitestien auttavan tunnistamaan, ketkä potilaat saavat statiineista parhaan hyödyn, mutta myös keille lääkkeistä on todennäköisesti vähiten apua. Tulokset pitää vielä varmistaa lisätutkimuksissa ennen kuin testeistä on käytännön terveydenhuoltoon.

Tutkimus perustuu 48 000 potilaan tietoihin viidestä eri tutkimuksesta. Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.

Arkisto


Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
17.03.2016 09:02 ERJA ELO

Lääkehoito 17.03.2016 09:02 ERJA ELO


Sähköinen resepti toimii taas
16.03.2016 09:03 TIINA KUOSA

sähköinen resepti 16.03.2016 09:03 TIINA KUOSA


Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
15.03.2016 16:03 ERJA ELO

Lääkehoito 15.03.2016 16:03 ERJA ELO


Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
15.03.2016 14:14 ERJA ELO

sähköinen resepti 15.03.2016 14:14 ERJA ELO


Fimea palaa Helsinkiin
15.03.2016 13:45 INKERI HALONEN

Fimean alueellistaminen 15.03.2016 13:45 INKERI HALONEN


Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
15.03.2016 13:07 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 15.03.2016 13:07 INKERI HALONEN


Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
14.03.2016 09:01 UUTISPALVELU DUODECIM

allergia 14.03.2016 09:01 UUTISPALVELU DUODECIM


Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
11.03.2016 14:00 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 11.03.2016 14:00 INKERI HALONEN


Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
11.03.2016 09:05 INKERI HALONEN

Uudistuva terveydenhuolto 11.03.2016 09:05 INKERI HALONEN


Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
10.03.2016 14:10 INKERI HALONEN

Ravitsemus 10.03.2016 14:10 INKERI HALONEN