Vesistöjen lääkejäämät voitaisiin poistaa lähes täysin, jos tahtoa ja rahaa riittäisi. Generation Green -tiimi kasvattaa farmasian alalle uutta sukupolvea, joka ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikkialla lääkealalla.

Huoli lääkeaineiden määristä juoma- ja jätevesissä kasvaa jatkuvasti Suomessa ja koko Euroopassa. Tehokas jäteve-denpuhdistus olisi mahdollista jo nykyisin, mutta se vaatii poliittista tahtoa ja rahaa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tuoreen tutkimuksen mukaan vesistöjen lääkeaineista olisi mahdollista poistaa jopa 95–99 prosenttia.

Tehostetut vedenpuhdistustekniikat, kuten membraanisuodatus ja hapetus, poistavat jätevedestä tehokkaasti aineita, jotka poistuvat huonosti tai eivät ollenkaan perinteisessä biologisessa vedenpuhdistusprosessissa. Tällaisia aineita ovat muun muassa masennus- ja epilepsialääkkeet sekä iholle levitettävät kipugeelit.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole jätevedenpuhdistamoja, jotka olisi suunniteltu juuri lääkeaineiden puhdistukseen. Lappeenrannan tutkijat arvioivat, että seuraavat 5–10 vuotta tulevat olemaan siirtymävaihetta tehostetumpaan puhdistukseen.

Euroopan komissiolla on tarkkailulista lääkeaineista, joiden arvellaan olevan ympäristölle vaarallisia. Listalle ovat päätyneet tulehduskipulääke diklofenaakki, e-pillereissä käytettävä estrogeenihormoni etinyyliestradioli sekä hormonikorvauslääkkeissä käytettävä estradioli.

Taustalla on pohdinta siitä, voidaanko näiden lääkkeiden käyttö kieltää ympäristöterveydellisistä syistä, vaikka lääkeaineet ovat ihmisille terveyden ylläpidon kannalta tärkeitä. Eläinlääkkeissä tämä on jo mahdollista: lääkeaine ei saa myyntilupaa, jos se todetaan ympäristölle liian haitalliseksi.

Ympäristöajattelu osaksi farmasiaa

Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnassa on pohdittu jo pitkään, miten ympäristöasioita saataisiin kytkettyä tiukemmin koulutukseen.

Kun yliopisto julkisti Helsinki Challenge -tiedekilpailun, Viikin kampuksella saatiin nopeasti kasaan Generation Green -tiimi. Tämä farmasian ammattilaisista koostuva joukko haluaa integroida ympäristönäkökulman osaksi alan opetusta.

Tavoitteena on, että tulevat sukupolvet osaavat paremmin hahmottaa työssään lääkekehityksen ja lääkkeiden käytön ympäristökuorman ja suunnitella uusia toimintatapoja kuorman minimoimiseksi ja ympäristöongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

Nuoria farmasian opiskelijoita kouluttamalla ympäristönäkökulma tulee luontevasti osaksi työelämää, tiimi uskoo. Tulevaisuudessa juuri he suunnittelevat ja valmistavat lääkkeitä, toimivat lääkevalvontaviranomaisina ja opastavat lääkkeiden käyttäjiä apteekeissa.

Generation Greenin mallia testataan ensin farmasian tiedekunnassa. Tavoitteena kuitenkin on, että myöhemmin mallia voitaisiin soveltaa alasta rippumatta muihin tiedekuntiin Helsingin yliopistossa ja maailmalla.

Kipugeeli vie lisääntymiskyvyn

Lääkekehityksen ja lääkkeiden käytön ympäristökuorma on valtava. Wc-pönttöön tai sekajäteastiaan heitettävät lääkejätteet ovat vain osa ongelmaa.

Suurin osa ympäristön lääkekuormituksesta tulee normaalista lääkkeiden käytöstä. Kun ihminen syö lääkkeitä, aine poistuu metaboliatuotteina virtsan ja ulosteen mukana vesistöön. Jätevesistä löytyykin kaikkia samoja lääkkeitä kuin apteekin hyllyltä.

Jäteveteen liuenneet lääkeaineet päätyvät viemäriverkostoa pitkin vedenpuhdistamoille, joissa niitä ei Suomessa erotella mitenkään. Lääkeaineista osa biohajoaa nopeasti, mutta kaikkein hitaimmin hajoavat lääkeaineet jatkavat kiertokulkuaan.

Ihmisten lääkityksestä on harvoin akuutteja haittoja ympäristölle. Ongelmana ovat pitkäaikaisvaikutukset, joista on toistaiseksi saatu vain vähän tietoa.

Se kuitenkin jo tiedetään, että pienetkin määrät lääkeaineita voivat aiheuttaa muutoksia eläinten normaaliin käyttäytymiseen tai ruokailutottumuksiin. Estrogeeni voi tehdä uroskaloille naaraskalojen piirteitä, mielialalääkkeet tekevät kaloista tyhmänrohkeita ja kipugeelit vievät niiden lisääntymiskyvyn.

Vesien saastuminen koskettaa ihmisiäkin. Lääkejätteitä päätyy vedenpuhdistamojen läpi myös suoraan juomaveteen. Hanaveden juominen ei kuitenkaan ole Suomessa riski, koska jätepitoisuus on niin pieni.

Ruotsissa lääkkeillä on ympäristöluokitus

Tehokkaampia vedenpuhdistusmenetelmiä odotellessa koko yhteiskunta voi keskittyä lääkkeiden asianmukaiseen käyttöön ja vanhentuneiden tai ylijääneiden lääkkeiden oikeaan hävittämiseen.

Lääkärit voisivat pyrkiä karsimaan päällekkäistä ja turhaa lääkitystä. Ruotsissa lääkkeille on määritelty ympäristöluokitus, joten lääkärit ja farmasian ammattilaiset voivat suositella kuluttajille mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia lääkkeitä.

Suomessa apteekkien on mahdollista osallistua ympäristötalkoisiin tarjoamalla uutta lääkettä aloittavalle asiakkaalle pienintä pakkauskokoa. Lisäksi apteekit voivat muistuttaa kampanjoissaan lääkejätteen hävittämisestä.

Ympäristöasioiden integroiminen on Generation Green -tiimin mukaan tärkeää juuri nyt, koska maailman väestönkasvu on valtavaa ja lääkkeitä kulutetaan yhä enemmän. Farmasian tiedekunnassa on parhaillaan menossa opetuksen sisällön uudistus, joka on tiimin mielestä erinomainen tilaisuus päivittää tutkinnot kuntoon ympäristöasioiden näkökulmasta.

Lisää aiheesta