Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Ensimmäinen lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori esittää alalle omaa tutkimus- ja kehittämisyksikköä

Lääkitysturvallisuus   31.10.2019 16:10  EMMI PUUMALAINEN Ingimage / Pharmapress

,

Anna-Riia Holmström etsii ratkaisuja terveyden ja lääkehoidon nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin eri tieteenalojen rajapinnoilta.

Suomen ensimmäiseksi lääkitysturvallisuuden apulaisprofessoriksi valittu Anna-Riia Holmström haluaa juurruttaa lääkitysturvallisuuden ja riskienhallinnan terveydenhuollon arkeen.

Farmasian tohtori Anna-Riia Holmström on valittu Ihmisten ja eläinten lääkitysturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden apulaisprofessoriksi Helsinki One Health-tutkimusverkostoon. Tämä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan sekä Farmasian tiedekunnan yhteinen tehtävä on Suomessa ensimmäinen tämän alan professuuri ja kansainvälisestikin merkittävä avaus.

Apulaisprofessorina vuodenvaihteessa aloittava Holmström on iloinen siitä, kuinka paljon lääkitysturvallisuuden tutkimus ja kehittäminen ovat edistyneet Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana.

– Tutkimus on jo  tuottanut useita erilaisia käytännön työkaluja apteekeille ja muille sosiaali-ja terveydenhuollon organisaatioille lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkkejä tällaisista työkaluista ovat lääkitysturvallisuuden itsearviointityökalut ja riskilääkelistaukset, hän mainitsee.

Holmströmin mukaan lääkehoitojen turvallisuuteen liittyvät kehitystarpeet ovat yleisesti tunnustettuja, mutta lisää korkeatasoista tutkimusta ja resursseja käytännön työn tueksi tarvittaisiin. Lääkitysturvallisuuteen liittyvistä ongelmista syntyy paljon inhimillistä kärsimystä potilaille ja heidän omaisilleen sekä valtiolle miljardiluokan kustannuksia.

– Tässä tutkimusalassa minua inspiroi suuresti se, että näköpiirissä on aina potilas ja hänen parhaansa, Holmström kiteyttää.

Yhteistä ihmisille ja eläimille

Ihmisten ja muiden eläinlajien terveyden, hyvinvoinnin ja keskinäisten vaikutusten eli yhteisen terveyden tutkimus on Helsinki One Health-verkoston ydinaluetta. Ihmiset ja eläimet ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa myös yhteisten sairauksien ja lääkehoidon osalta, ja hoidon toteuttaminen turvallisesti on tärkeä osa sekä ihmis- että eläinpotilaan hyvinvointia.

Lääkitysturvallisuuden piirissä ja lääkehoitojen riskienhallinnassa voidaan tehdä yhä enemmän yhteistyötä eläinten ja ihmisten välillä. Tutkitun tiedon soveltaminen puolin ja toisin ihmis- ja eläinlääketieteen välillä on Holmströmin pöydällä ensimmäisenä. Hän uskoo, että tieteenalojen yhteistyö antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden uraauurtaviin avauksiin ja tieteellisiin innovaatioihin.

– Tieteen tulevaisuus on nimenomaan eri tieteenalojen rajapinnoilla. Niistä löydämme ratkaisut terveyden ja lääkehoidon nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin, Holmström toteaa.

Tavoitteet hahmottuvat

Holmströmin tavoitteena on lääkehoidon riskienhallinnan tutkimusmenetelmien kehittäminen ja vaikuttavuustutkimus. Tämän avulla voitaisiin selvittää, millaisiin lääkitysturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin terveydenhuollon rajalliset resurssit kannattaa suunnata.

– Tarvitsemme ennen kaikkea luotettavia lääkitysturvallisuuden ja vaikuttavuustutkimuksen menetelmiä. Äärimmäisen tärkeää on lääkitysturvallisuuden ja riskienhallinnan juurruttaminen käytännön arkityöhön apteekeissa ja muualla sosiaali-ja terveydenhuollossa, Holmström arvioi.

– Olisi upeaa, jos meillä olisi tulevaisuudessa kansallinen potilas-ja lääkitysturvallisuuden tutkimus- ja kehittämisyksikkö, jossa voitaisiin kehittää näyttöön perustuvia lääkehoidon riskienhallinnan menetelmiä sosiaali-ja terveydenhuollon arkityöhön, hän toivoo.

Arkisto


Apteekkari: Apteekkariliiton ja Proviisoriyhdistyksen Pro Pharmacia-seminaarissa aiheena biosimilaarit. Parhaillaan käynnissä olevassa seminaarissa liki 40 osallistujaa. Biologisten lääkkeiden osuus kehitteillä olevista lääkkeistä kasvaa vauhdilla. Vuonna 2013 jo 40 % kehitteillä olevista lääkkeistä oli biologisia. Biosimilaarit sisältävät alkuperäisen biologisen lääkkeen eli viitevalmisteen vaikuttavan aiheen uuden version, ja niiden hinta on edullisempi. Säästöpotentiaaliksi lähivuosina arvioidaan jopa liki 400 miljoonaa euroa. Käyttöönottoa hidastaa kuitenkin se, että lääkärien halukkuus lääkevaihtoon biologisissa lääkkeissä on pieni. Vaihtoa pelätään ja se koetaan liian vaivalloiseksi. Fimean johtaja, tutkimusprofessori Pekka Kurjen mukaan siirtyminen biologisen lääkkeen vanhasta versiosta uuteen on aiheuttanut hyvin harvoin immunologisia ongelmia. Riski on erittäin pieni ja samankaltainen vaihdettaessa viitevalmiste biosimilaariin. Tutkimuksissa vaihto biosimilaariin ei ole aiheuttanut myöskään turvallisuusongelmia. Nykyiset biosimilaarit ovat vaihtokelpoisia terveydenhuollon ammattilaisten valvonnassa, Kurki sanoi. Ja kohta jatkuu...
03.12.2015 13:42

03.12.2015 13:42


Apteekkari: Uuden itsehoitokategorian toivotaan hyödyntävän paremmin apteekin asiantuntemusta ja siten keventävän terveydenhuollon kuormaa.
03.12.2015 11:11

03.12.2015 11:11


Fimea: LVI-lääkkeiden valikoima kasvanee ensi vuonna
03.12.2015 08:58 INKERI HALONEN

Itsehoito 03.12.2015 08:58 INKERI HALONEN


Apteekkari: Paula Risikko on useaan kertaan ottanut kantaa sen puolesta, että joitakin reseptilääkkeitä voitaisiin siirtää itsehoitoon, kunhan neuvonnasta ja turvallisuudesta huolehditaan.
02.12.2015 15:36

02.12.2015 15:36


Risikko: Hienoa nähdä työnsä hedelmiä
02.12.2015 15:23 INKERI HALONEN

Itsehoito 02.12.2015 15:23 INKERI HALONEN


Apteekkari: Lääkeyritys Orionin tuoreen kyselyn mukaan noin 70 prosenttia 15–80-vuotiaista suomalaisista pitäisi hyvänä, jos apteekeista saisi useampia lääkkeitä ilman reseptiä farmaseutin opastuksella.
02.12.2015 10:00

02.12.2015 10:00


Kysely: Valtaosa suomalaisista laajentaisi itsehoitoa
02.12.2015 09:51 INKERI HALONEN

Itsehoito 02.12.2015 09:51 INKERI HALONEN


Apteekkari: Matkahuollon pakettipisteiden määrä nousee ensi vuonna 1300:aan. Yhtiö on kartoittanut eri puolilta Suomea apteekkeja, jotka saattaisivat ryhtyä pakettien jakelijoiksi.
01.12.2015 16:00

01.12.2015 16:00


Ruskon sivuapteekki aloitti Matkahuollon pakettipisteenä
01.12.2015 14:30 ERJA ELO

Apteekki palvelee 01.12.2015 14:30 ERJA ELO


Apteekkari: Kuopio on saamassa ensimmäisen Apteekin Terveyspisteen! Kuopion Uuden Apteekin Terveyspisteestä tulee näillä näkymin Suomen 10. Apteekin Terveyspiste. Hmmm, olisiko tästä palvelusta tai sen tänä vuonna aloittaneista myös Health Awards -ehdokkaiksi? No, tärkeintähän ei ole kisa, vaan se, että asiakkaiden tarpeisiin on vastattu!
01.12.2015 11:29

01.12.2015 11:29