Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Ensimmäinen lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori esittää alalle omaa tutkimus- ja kehittämisyksikköä

Lääkitysturvallisuus   31.10.2019 16:10  EMMI PUUMALAINEN Ingimage / Pharmapress

,

Anna-Riia Holmström etsii ratkaisuja terveyden ja lääkehoidon nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin eri tieteenalojen rajapinnoilta.

Suomen ensimmäiseksi lääkitysturvallisuuden apulaisprofessoriksi valittu Anna-Riia Holmström haluaa juurruttaa lääkitysturvallisuuden ja riskienhallinnan terveydenhuollon arkeen.

Farmasian tohtori Anna-Riia Holmström on valittu Ihmisten ja eläinten lääkitysturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden apulaisprofessoriksi Helsinki One Health-tutkimusverkostoon. Tämä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan sekä Farmasian tiedekunnan yhteinen tehtävä on Suomessa ensimmäinen tämän alan professuuri ja kansainvälisestikin merkittävä avaus.

Apulaisprofessorina vuodenvaihteessa aloittava Holmström on iloinen siitä, kuinka paljon lääkitysturvallisuuden tutkimus ja kehittäminen ovat edistyneet Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana.

– Tutkimus on jo  tuottanut useita erilaisia käytännön työkaluja apteekeille ja muille sosiaali-ja terveydenhuollon organisaatioille lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkkejä tällaisista työkaluista ovat lääkitysturvallisuuden itsearviointityökalut ja riskilääkelistaukset, hän mainitsee.

Holmströmin mukaan lääkehoitojen turvallisuuteen liittyvät kehitystarpeet ovat yleisesti tunnustettuja, mutta lisää korkeatasoista tutkimusta ja resursseja käytännön työn tueksi tarvittaisiin. Lääkitysturvallisuuteen liittyvistä ongelmista syntyy paljon inhimillistä kärsimystä potilaille ja heidän omaisilleen sekä valtiolle miljardiluokan kustannuksia.

– Tässä tutkimusalassa minua inspiroi suuresti se, että näköpiirissä on aina potilas ja hänen parhaansa, Holmström kiteyttää.

Yhteistä ihmisille ja eläimille

Ihmisten ja muiden eläinlajien terveyden, hyvinvoinnin ja keskinäisten vaikutusten eli yhteisen terveyden tutkimus on Helsinki One Health-verkoston ydinaluetta. Ihmiset ja eläimet ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa myös yhteisten sairauksien ja lääkehoidon osalta, ja hoidon toteuttaminen turvallisesti on tärkeä osa sekä ihmis- että eläinpotilaan hyvinvointia.

Lääkitysturvallisuuden piirissä ja lääkehoitojen riskienhallinnassa voidaan tehdä yhä enemmän yhteistyötä eläinten ja ihmisten välillä. Tutkitun tiedon soveltaminen puolin ja toisin ihmis- ja eläinlääketieteen välillä on Holmströmin pöydällä ensimmäisenä. Hän uskoo, että tieteenalojen yhteistyö antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden uraauurtaviin avauksiin ja tieteellisiin innovaatioihin.

– Tieteen tulevaisuus on nimenomaan eri tieteenalojen rajapinnoilla. Niistä löydämme ratkaisut terveyden ja lääkehoidon nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin, Holmström toteaa.

Tavoitteet hahmottuvat

Holmströmin tavoitteena on lääkehoidon riskienhallinnan tutkimusmenetelmien kehittäminen ja vaikuttavuustutkimus. Tämän avulla voitaisiin selvittää, millaisiin lääkitysturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin terveydenhuollon rajalliset resurssit kannattaa suunnata.

– Tarvitsemme ennen kaikkea luotettavia lääkitysturvallisuuden ja vaikuttavuustutkimuksen menetelmiä. Äärimmäisen tärkeää on lääkitysturvallisuuden ja riskienhallinnan juurruttaminen käytännön arkityöhön apteekeissa ja muualla sosiaali-ja terveydenhuollossa, Holmström arvioi.

– Olisi upeaa, jos meillä olisi tulevaisuudessa kansallinen potilas-ja lääkitysturvallisuuden tutkimus- ja kehittämisyksikkö, jossa voitaisiin kehittää näyttöön perustuvia lääkehoidon riskienhallinnan menetelmiä sosiaali-ja terveydenhuollon arkityöhön, hän toivoo.

Arkisto


Apteekkari: Triptaanit ja ibuprofeeni lievittivät migreeniin liittyvää kipua lumetta tehokkaammin, mutta parasetamoli ei.
30.06.2016 08:20

30.06.2016 08:20


Lasten migreenin hoidosta kaivataan lisää tutkimustietoa
30.06.2016 08:15 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 30.06.2016 08:15 VIRPI EKHOLM


Apteekkari: Opioidilääkkeet vähentävät potilaiden kipuja, mutta vaikutus on pieni ja lyhytaikainen.
30.06.2016 08:10

30.06.2016 08:10


Lisää huonoja uutisia selkäkipuisille – myös opioidien teho kyseenalainen
30.06.2016 08:04 UUTISPALVELU DUODECIM

Lääkehoito 30.06.2016 08:04 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkari: Zavicefta on tarkoitettu vaikeiden infektioiden sairaalahoitoon.
29.06.2016 10:37

29.06.2016 10:37


Uusi antibiootti tuo toivoa - voi nitistää moniresitenttejä bakteereita
29.06.2016 10:32 VIRPI EKHOLM

Lääkekehitys 29.06.2016 10:32 VIRPI EKHOLM


Apteekkari: Kun kustannukset suhteutetaan aikaansaatuihin lisäelinvuosiin, on statiinihoito erittäin kustannusvaikuttavaa.
29.06.2016 08:55

29.06.2016 08:55


Statiinit pienensivät sydäninfarktipotilaiden kuolemanriskiä
29.06.2016 08:46 ERJA ELO

sydän 29.06.2016 08:46 ERJA ELO


Apteekkari: "Meillä ei ole olemassa miljoonia lobbaukseen, mutta toimintamme keskeisenä voimavarana ovat suomalaisen lääkehuollon ja terveydenhuollon kehittämiseen sitoutuneet apteekkilaiset ympäri Suomen ja apteekeissa tehtävä arvokas työ. Sen tuoma arvo yhteiskunnalle mitataan sadoissa miljoonissa euroissa.", muistuttaa Merja Hirvonen blogissaan.
28.06.2016 11:57

28.06.2016 11:57


Apteekkari: Lisäneuvontaa vaativien itsehoitolääkkeiden kategoria on saanut lääkeyrityksiltä hyvän vastaanoton. Muun muassa GSK miettii parhaillaan LVI-lääkkeiksi sopivia vaihtoehtoja.
28.06.2016 11:44

28.06.2016 11:44