Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Ensimmäinen lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori esittää alalle omaa tutkimus- ja kehittämisyksikköä

Lääkitysturvallisuus   31.10.2019 16:10  EMMI PUUMALAINEN Ingimage / Pharmapress

,

Anna-Riia Holmström etsii ratkaisuja terveyden ja lääkehoidon nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin eri tieteenalojen rajapinnoilta.

Suomen ensimmäiseksi lääkitysturvallisuuden apulaisprofessoriksi valittu Anna-Riia Holmström haluaa juurruttaa lääkitysturvallisuuden ja riskienhallinnan terveydenhuollon arkeen.

Farmasian tohtori Anna-Riia Holmström on valittu Ihmisten ja eläinten lääkitysturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden apulaisprofessoriksi Helsinki One Health-tutkimusverkostoon. Tämä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan sekä Farmasian tiedekunnan yhteinen tehtävä on Suomessa ensimmäinen tämän alan professuuri ja kansainvälisestikin merkittävä avaus.

Apulaisprofessorina vuodenvaihteessa aloittava Holmström on iloinen siitä, kuinka paljon lääkitysturvallisuuden tutkimus ja kehittäminen ovat edistyneet Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana.

– Tutkimus on jo  tuottanut useita erilaisia käytännön työkaluja apteekeille ja muille sosiaali-ja terveydenhuollon organisaatioille lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkkejä tällaisista työkaluista ovat lääkitysturvallisuuden itsearviointityökalut ja riskilääkelistaukset, hän mainitsee.

Holmströmin mukaan lääkehoitojen turvallisuuteen liittyvät kehitystarpeet ovat yleisesti tunnustettuja, mutta lisää korkeatasoista tutkimusta ja resursseja käytännön työn tueksi tarvittaisiin. Lääkitysturvallisuuteen liittyvistä ongelmista syntyy paljon inhimillistä kärsimystä potilaille ja heidän omaisilleen sekä valtiolle miljardiluokan kustannuksia.

– Tässä tutkimusalassa minua inspiroi suuresti se, että näköpiirissä on aina potilas ja hänen parhaansa, Holmström kiteyttää.

Yhteistä ihmisille ja eläimille

Ihmisten ja muiden eläinlajien terveyden, hyvinvoinnin ja keskinäisten vaikutusten eli yhteisen terveyden tutkimus on Helsinki One Health-verkoston ydinaluetta. Ihmiset ja eläimet ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa myös yhteisten sairauksien ja lääkehoidon osalta, ja hoidon toteuttaminen turvallisesti on tärkeä osa sekä ihmis- että eläinpotilaan hyvinvointia.

Lääkitysturvallisuuden piirissä ja lääkehoitojen riskienhallinnassa voidaan tehdä yhä enemmän yhteistyötä eläinten ja ihmisten välillä. Tutkitun tiedon soveltaminen puolin ja toisin ihmis- ja eläinlääketieteen välillä on Holmströmin pöydällä ensimmäisenä. Hän uskoo, että tieteenalojen yhteistyö antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden uraauurtaviin avauksiin ja tieteellisiin innovaatioihin.

– Tieteen tulevaisuus on nimenomaan eri tieteenalojen rajapinnoilla. Niistä löydämme ratkaisut terveyden ja lääkehoidon nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin, Holmström toteaa.

Tavoitteet hahmottuvat

Holmströmin tavoitteena on lääkehoidon riskienhallinnan tutkimusmenetelmien kehittäminen ja vaikuttavuustutkimus. Tämän avulla voitaisiin selvittää, millaisiin lääkitysturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin terveydenhuollon rajalliset resurssit kannattaa suunnata.

– Tarvitsemme ennen kaikkea luotettavia lääkitysturvallisuuden ja vaikuttavuustutkimuksen menetelmiä. Äärimmäisen tärkeää on lääkitysturvallisuuden ja riskienhallinnan juurruttaminen käytännön arkityöhön apteekeissa ja muualla sosiaali-ja terveydenhuollossa, Holmström arvioi.

– Olisi upeaa, jos meillä olisi tulevaisuudessa kansallinen potilas-ja lääkitysturvallisuuden tutkimus- ja kehittämisyksikkö, jossa voitaisiin kehittää näyttöön perustuvia lääkehoidon riskienhallinnan menetelmiä sosiaali-ja terveydenhuollon arkityöhön, hän toivoo.

Arkisto


Närästyslääkkeet voivat lisäävät iäkkään dementiariskiä
19.02.2016 08:27 UUTISPALVELU DUODECIM

Lääkehoito 19.02.2016 08:27 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkari: Mikä olikaan apteekin rooli lääkehoidoissa? kysyy Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Ari Jansen blogissaan.
18.02.2016 11:53

18.02.2016 11:53


Apteekkari: THL rakentaa valtakunnallista Lääkityslistaa, joka kokoaisi hajanaiset lääkitystiedot viimein yhteen. Mutta kuinka laajasti tiedot näkyisivät apteekeissa?
18.02.2016 09:38

18.02.2016 09:38


Hajanaiset lääkitystiedot viimein yhteen?
18.02.2016 09:30 INKERI HALONEN

Uudistuva terveydenhuolto 18.02.2016 09:30 INKERI HALONEN


Apteekkari: Actavis on luvannut tiedottaa jatkotoimenpiteistä mahdollisimman pian. Apteekkariliitto suosittelee, että Apobase Creme, Oily Creme ja Lotion-perusvoiteet otetaan apteekeissa toistaiseksi pois myynnistä.
17.02.2016 16:14

17.02.2016 16:14


Actavis keskeyttää kolmen Apobase-voiteen toimitukset apteekkeihin
17.02.2016 16:00

Potilasturvallisuus 17.02.2016 16:00


Apteekkari: Suomessa lääkkeet saa koneellisesti annosjaeltuna noin 40 000 ihmistä, suurin osa heistä on kotihoidon asiakkaita. Ruotsissa turvallisuutta parantavan palvelun piirissä on jo lähes 200 000 ikäihmistä. Suomessa moni kunta käyttää yhä kotihoitajan työaikaa lääkkeiden jakamiseen.
17.02.2016 10:54

17.02.2016 10:54


Annosjakelussa valtava kasvupotentiaali – yleistyminen kiinni kuntapäättäjistä
17.02.2016 10:07 ERJA ELO

Annosjakelu 17.02.2016 10:07 ERJA ELO


Apteekkari: Kirsi Kosonen aloitti elokuussa Punkaharjun apteekin apteekkarina. Apteekkariuralle lähti hänen lisäkseen viime vuonna 28 muuta kokenutta proviisoria.
16.02.2016 15:47

16.02.2016 15:47


Apteekkari: Yrjö Rosila on yksi niistä lähes 40 000 suomalaisesta, joiden lääkkeet jaellaan koneellisesti.
16.02.2016 09:37

16.02.2016 09:37