Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Tutkimus: Apteekit voivat auttaa parantamaan lääkitysturvallisuutta

Lääkitysturvallisuus   18.09.2020 08:38  HANNA HYVÄRINEN Erja Elo

,

Tutkimus paljasti, että avo- ja kotihoidossa on paljon lääkitysriskejä, etenkin iäkkäillä, monilääkityillä potilailla.

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että avo- ja kotihoidon lääkitysturvallisuudessa on paljon parantamisen varaa.

Apteekeilla voi olla ratkaiseva rooli lääkitysturvallisuuden parantamisessa avohoitopotilaiden hoidossa.

Tähän tulokseen päätyi proviisori Terhi Toivo väitöskirjassaan, jossa tarkasteltiin avo- ja kotihoitopotilaiden lääkitysturvallisuuden toteutumista. Yksi Toivon johtopäätöksistä on, että apteekkien panosta etenkin iäkkäiden lääkitysturvallisuuden tarkkailussa voitaisiin hyödyntää terveydenhuollossa paljon nykyistä enemmän.

Lääkehoidot ovat viime vuosina kehittyneet kovaa vauhtia, mutta samalla yksilökohtaiset lääkekuormat ovat kasvaneet. Tämä asettaa haasteita lääkityskokonaisuuden seurannalle ja lääkitysturvallisuuden takaamiselle, etenkin iäkkäiden potilaiden kohdalla.

– Tutkimus paljasti, että avohoidossa on paljon lääkitysriskejä, etenkin iäkkäillä, monilääkityillä potilailla, Toivo sanoo.

Toivon mukaan lääkitysriskien ehkäisemiseksi ja lääkitysturvallisuuden parantamiseksi avohoitoon tarvitaan uudenlaista ja entistä tehokkaampaa, ennakoivaa riskienhallintaa.

– Apteekeilla on tähän työvälineitä. Mahdollisia lääkehoidon ongelmia kannattaa seurata ja tunnistaa esimerkiksi hyödyntäen Inxbase ja Riskbase – sekä Salko –tietokantoja.

Pelkkä tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös toimintatapa ongelmien ratkaisemiseksi. Toivo kannustaa apteekkeja keskustelemaan esimerkiksi kotihoidon hoitajan kanssa, jos asiakas ei itse asioi apteekissa.

– Tältä pohjalta voi lähteä miettimään yhdessä toimintamallia, millä varmistetaan kotihoidon iäkkäiden turvallinen lääkehoito.

Kokonaisuudesta ei vastaa kukaan

Toivon tutkimus toi esiin, että etenkin kotihoidon iäkkäiden lääkehoidon toimintamallit ovat siiloutuneita, eikä lääkitysten kokonaiskuvasta vastaa selkeästi kukaan.

Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että vaikka lääkkeet oli koneellisesti annosjaeltu, silti lääkityksistä löytyi riskitekijöitä.

– Tämä on minusta huolestuttava havainto. Tarvitaan parempaa koordinaatiota ja kokonaisvastuun ottamista.

Osana Toivon tutkimusprojektia rakennettiinkin toimintamalli iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkitysriskien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Toimintamallissa kotihoidon hoitajat seuloivat lääkehoidon riskejä riskimittarilla.

Tunnistettujen riskien ja ajantasaisten lääkityslistojen perusteella arvioitiin tarkempien lääkehoidon arviointien tarve hyödyntämällä niin kutsuttua triage-menettelyä. Tarkempaa arviointia tarvitsi 55 prosenttia tutkittavista.

Apteekin farmaseutit ja proviisorit toteuttivat tarvittavat lääkehoidon arvioinnit, ja tutkittavien omalääkärit päättivät mahdollisista lääkemuutoksista. Toimintamalliin kuului myös lääkitysmuutosten seuranta.

Proviisori Terhi Toivon väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 18. syyskuuta. Kuva: Sami Reivinen / Valokuvaamo KLI

Uuden toimintamallin omaksuminen on vaikeaa

Toimintamallin vaikuttavuutta tutkittiin vertaamalla lääkitysriskimuutoksia interventio- ja kontrolliryhmissä vuoden seuranta-ajalla. Toimintamallin vaikuttavuutta ei kuitenkaan pystytty osoittamaan ryhmien välisessä vertailussa, koska puolessa tapauksista tunnistettuihin lääkehoidon ongelmiin ei puututtu.

Tutkimus osoitti, että nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä koordinaatiota on vaikea rakentaa. Syynä ovat niin rajallisiksi koetut resurssit kuin osin vastahakoiset asenteetkin.

Myös koulutustarpeita tuli esiin.

– Koulutustarpeita paljastui kaikissa ammattiryhmissä. Selvimmin tämä liittyi geriatrisen lääkehoidon osaamiseen – hoitajat ja lääkärit eivät välttämättä tunne iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä.

Toivon mukaan kaikki lääkehoitoon osallistuvat ammattiryhmät hyötyisivät sekä substanssiosaamisen vahvistamisesta että riskienhallinnan ja järjestelmälähtöisen osaamisen kehittämisestä.

Ennen muuta tarvittaisiin kuitenkin vastuunottoa.

– Ettei luotettaisi siihen, että varmaankin joku on lääkityksen tarkistanut.

Jokaisen panosta tarvitaan

Täydellisessä maailmassa lääkärit pystyisivät säännöllisesti tapaamaan kotihoidon iäkkään asiakkaan ja arvioimaan tämän lääkehoidon kokonaistilanne huomioiden.

– Tähän ei vain riitä resurssit useimmilla paikkakunnilla. Edes vuosittaiset seurantakäynnit eivät toteutuneet. Lääkärit tekevät päätöksiä sairaanhoitajalta saadun tiedon varassa.

Niinpä jokaisen hoitoon osallistuvan panosta tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että prosessi on kunnossa.

– Jotta iäkkäiden lääkehoito toteutuisi turvallisesti, tarvitaan säännöllistä seurantaa ja lääkehoidon vaikutusten ja tarpeen arviointia. Tässä kannattaa hyödyntää farmasian ammattilaisten lääkehoito- ja lääkehoidon arviointiosaamista.

Koska apteekeilla on käytössään lääkityksen seulontatyökalut, niiden kannattaisi Toivon mukaan aktivoitua tarjoamaan lääkehoidon arviointipalvelujaan terveydenhuollon suuntaan.

– Terveydenhuollossa ei välttämättä tunneta apteekin osaamispotentiaalia. Apteekkien kannattaa itse lähteä tarjoamaan palvelua esimerkiksi kotihoidon ja asumispalveluiden yksiköille.

Toivo Kuitenkin arvelee, että tarvitaan pitkäjänteistä työtä, ennen kuin nykykäytännön puutteet saadaan kattavasti korjattua.

– Kädenkäänteessä se ei tapahdu.

Terhi Toivon väitöstutkimus Prospective medication risk management in primary care: Enhancing coordination of care and community pharmacists’ participation tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 18.9.2020.

Arkisto


Närästyslääkkeet voivat lisäävät iäkkään dementiariskiä
19.02.2016 08:27 UUTISPALVELU DUODECIM

Lääkehoito 19.02.2016 08:27 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkari: Mikä olikaan apteekin rooli lääkehoidoissa? kysyy Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Ari Jansen blogissaan.
18.02.2016 11:53

18.02.2016 11:53


Apteekkari: THL rakentaa valtakunnallista Lääkityslistaa, joka kokoaisi hajanaiset lääkitystiedot viimein yhteen. Mutta kuinka laajasti tiedot näkyisivät apteekeissa?
18.02.2016 09:38

18.02.2016 09:38


Hajanaiset lääkitystiedot viimein yhteen?
18.02.2016 09:30 INKERI HALONEN

Uudistuva terveydenhuolto 18.02.2016 09:30 INKERI HALONEN


Apteekkari: Actavis on luvannut tiedottaa jatkotoimenpiteistä mahdollisimman pian. Apteekkariliitto suosittelee, että Apobase Creme, Oily Creme ja Lotion-perusvoiteet otetaan apteekeissa toistaiseksi pois myynnistä.
17.02.2016 16:14

17.02.2016 16:14


Actavis keskeyttää kolmen Apobase-voiteen toimitukset apteekkeihin
17.02.2016 16:00

Potilasturvallisuus 17.02.2016 16:00


Apteekkari: Suomessa lääkkeet saa koneellisesti annosjaeltuna noin 40 000 ihmistä, suurin osa heistä on kotihoidon asiakkaita. Ruotsissa turvallisuutta parantavan palvelun piirissä on jo lähes 200 000 ikäihmistä. Suomessa moni kunta käyttää yhä kotihoitajan työaikaa lääkkeiden jakamiseen.
17.02.2016 10:54

17.02.2016 10:54


Annosjakelussa valtava kasvupotentiaali – yleistyminen kiinni kuntapäättäjistä
17.02.2016 10:07 ERJA ELO

Annosjakelu 17.02.2016 10:07 ERJA ELO


Apteekkari: Kirsi Kosonen aloitti elokuussa Punkaharjun apteekin apteekkarina. Apteekkariuralle lähti hänen lisäkseen viime vuonna 28 muuta kokenutta proviisoria.
16.02.2016 15:47

16.02.2016 15:47


Apteekkari: Yrjö Rosila on yksi niistä lähes 40 000 suomalaisesta, joiden lääkkeet jaellaan koneellisesti.
16.02.2016 09:37

16.02.2016 09:37