Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Elämänkokemus tekee ihmisten kohtaamisesta helpompaa

Apteekkityö   24.08.2020 11:41  TARU VANHALA TARU VANHALA

,

”Apteekissa koen olevani osa terveydenhuoltoa. Asiakaspalvelu ei ole mielestäni pelkästään reseptin toimittamista, vaan asiakkaan tilannetta pyritään katsomaan kokonaisvaltaisemmin”, Susanna Hautakangas kertoo.

U-käännös: Moni apteekin ulkopuolella työuraa tehnyt haaveilee paluusta tiskin taakse, mutta epäilee, riittävätkö taidot enää apteekkityöhön. Proviisori Susanna Hautakangas kertoo, mikä apteekkityössä veti takaisin pitkänkin tauon jälkeen.

Riihimäen Aurinko Apteekissa vastassa on aurinkoinen hymy. Vuosi sitten apteekkityöhön palannut proviisori Susanna Hautakangas nauttii työstään, ja sen huomaa. Hautakangas työskenteli myyntilupa-asiantuntijana lääketeollisuudessa, mutta huomasi kaipaavansa takaisin apteekkiin – juuri niistä syistä, joiden takia nuorempana vältteli apteekkityötä.

– Aikaisemmin asiakaspalvelu tuntui hirveän raskaalta. Asiakkaiden kohtaaminen oli vaikeaa, ja huonot asiakaskohtaamiset aiheuttivat stressiä, Hautakangas kertoo.

Nykyään hän nauttii asiakaspalvelusta apteekissa ja sen pienistä haasteista. Elämänkokemus auttaa ymmärtämään asiakkaita ja ajattelemaan asioita heidän kannaltaan.

– Iän myötä kertyy kokemusta. Ihmisten kohtaaminen on helpompaa, ja hankalat tilanteet osaa suhteuttaa osaksi työtä eikä niitä ota henkilökohtaisesti, Hautakangas sanoo.

Apteekkityö ei aluksi houkutellut

Nuorena Susanna Hautakangas halusi lääkäriksi ja haki opiskelemaan proviisoriksi puolivahingoissa. Jo opiskeluaikoina Hautakankaalle oli selvää, että hän hakeutuu töihin tutkimus- tai lääketeollisuuspuolelle.

– Näin itseni vahvasti teollisuus- tai viranomaispuolella, apteekkityö ei houkutellut.

Ilmiö on tuttu alalla. Teoreettisten opintojen jälkeen apteekkityö ei välttämättä tunnu vastaavan koulutusta. Apteekissa tarvittavia taitoja, kuten asiakkaiden kohtaamista sekä myyntiä ja markkinointia, sisältyi farmasian tutkintoihin Hautakankaan opiskeluaikoina todella vähän.

Valmistumisensa jälkeen Hautakangas työskenteli tovin Lääketietokeskuksessa ja kymmenisen vuotta osa-aikaisena proviisorina apteekissa Hyvinkäällä.

– Kun lähestyin neljääkymmentä, ajattelin että jos sinne teollisuuden puolelle haluan, sinne olisi mentävä nyt, Hautakangas sanoo.

Hän sai paikan myyntilupa-asiantuntijana lääketeollisuuden palveluyrityksestä vuonna 2014. Vaikka työ oli mielekästä ja työyhteisö mukava, ajatukset alkoivat palata takaisin apteekkiin.

– Aloin miettiä, onko toimistossa istuminen kuitenkaan sitä, mitä jaksan tehdä eläkeikään asti. Tajusin, että tykkäsin tosi paljon olla apteekissa.

Nykyään Susanna Hautakangas nauttii asiakaspalvelusta apteekissa. Elämänkokemus auttaa ymmärtämään asiakkaita ja ajattelemaan asioita heidän kannaltaan.

Tuotevalikoma piti opetella uudestaan

Ensimmäinen työpäivä apteekissa yli viiden vuoden jälkeen jännitti Hautakangasta. Haastavinta paluussa oli apteekin muuttunut tuotevalikoima.

– Kyllä tässä aikaa on mennyt, että on saanut tietonsa ajan tasalle, varsinkin itsehoitopuolella. Muutaman kerran, kun asiakas on kysynyt tuotetta nimellä, ei ole ollut mitään hajua edes siitä, minkä tuoteryhmän valmisteesta on kyse, hän naurahtaa.

Tilanteista on kuitenkin aina selvitty kollegoiden avulla. Työkaverien asennetta ja kärsivällisyyttä hän kiitteleekin vuolaasti.

– Kellään ei ole ollut vielä kertaakaan tuskastunutta ilmettä. Kaikilta voi kysyä neuvoa ja kaikki auttavat.

Perehtymistä ovat vaatineet myös muuttuneet hoitokäytännöt, Kelan ohjeistukset ja tietosuoja-asiat.

Hautakangas on toisaalta pystynyt tuomaan työyhteisöön omaa tietotaitoaan lääketeollisuudesta. Kokemus myyntilupapuolesta sekä erityislupa- ja poikkeuslupa-asioiden tunteminen ovat hyödyksi apteekkityössäkin.

– Lääkkeen koko toimitusketjun tuntee paremmin nyt, kun on kokemusta lääketeollisuudesta. Esimerkiksi saatavuusongelmien syyt hahmottaa paremmin.

Apteekit profiloituvat nykyään entistä vahvemmin osaksi terveydenhuoltoa. Hautakankaan toiveena on, että kliininen farmasia saataisiin isommaksi osaksi apteekkien toimintaa. Hän on suorittanut lääkehoidon arviointi osaaminen -lisäkoulutuksen (LHA) ja haluaisi hyödyntää näitä taitoja vielä enemmän apteekkityössä.

– Tokihan koulutuksesta on paljon hyötyä ihan jo reseptintoimituksessa, mutta toivoisin että arviointipalvelu saataisiin markkinoitua vielä paremmin kuluttajille. Se on hintansa arvoinen sijoitus.

Parasta apteekissa: Selkävaivat katosivat

Zumbaa ja ulkoilua harrastavalle Hautakankaalle ilta- ja viikonlopputyöt eivät ole ongelma. Kolmen lapsen äitinä hän nauttii erityisesti arkivapaista. Talvella pääsee ulkoilemaan valoisaan aikaan ja hoitamaan asioita päiväaikaan.

– Arkivapaat on minun omia vapaapäiviä, kun muu perhe on poissa, hän myhäilee.

Myös fyysisen hyvinvoinnin kannalta apteekkityö voittaa perinteisen toimistotyön.

– Täällä tulee koko ajan hypättyä edes takaisin. Selkävaivat loppuivat saman tien, kun siirryin toimistotyöstä apteekkiin, Hautakangas kertoo.

Juttu on ensimmäinen osa kolmiosaisesta juttusarjasta, jossa kerrotaan farmasian ammattilaisten paluusta apteekkityöhön.

Arkisto


Apteekkarit: Heinolan KeskusApteekin apteekkari Merja Aaltonen toivoo, että terveydenhuollon ja apteekkien yhteistyötä tiivistettäisiin aluksi ainakin kaikkien pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidossa.
20.10.2017 13:46

20.10.2017 13:46


Päijät-Häme: Sairaala- ja avoapteekkien yhteistyössä paljon mahdollisuuksia
20.10.2017 09:00 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 20.10.2017 09:00 INKERI HALONEN


Apteekkarit: Fimea on laatimassa sosiaali- ja terveysministeriölle selvitystä, jossa lääkehuoltoa katsotaan koko jakeluketjun näkökulmasta. ”Se täytyy kyllä sanoa, että apteekit ovat ilmeisesti toimineet tässä tilanteessa varsin hyvin”, Rajaniemi sanoo HS:n haastattelussa.
19.10.2017 14:19

19.10.2017 14:19


Apteekkarit: Sekavasta tilanteesta huolimatta alueen apteekkarit ovat olleet sote-valmistelijoihin aktiivisesti yhteydessä ja tuoneet esiin ratkaisuehdotuksia erilaisiin haasteisiin. Se on ilahduttanut sote-valmistelijoita :)
19.10.2017 11:36

19.10.2017 11:36


Apteekkarit: "Vielä joitain vuosia sitten lääketukkureilla oli useita varastoja, joista olisi saatu toimitettua lääkkeitä nopeammin kriisitilanteessakin. Onko järjestelmä jo liian keskitetty ja siksi liian häiriöaltis?" Helsingin Sanomat kysyy.
19.10.2017 10:45

19.10.2017 10:45


Kolminapainen Kanta-Häme on apteekeille haastava yhteistyökumppani
19.10.2017 10:36 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 19.10.2017 10:36 INKERI HALONEN


Apteekkarit: Apteekkien varastotilanne ihmislääkkeiden osalta on normaali jo noin 60 prosentilla apteekeista ja vähän normaalia huonompi noin 40 prosentilla. Lääkkeettömien tuotteiden osalta tilanne on selvästi huonompi.
18.10.2017 19:00

18.10.2017 19:00


Oriolan lääkkeettömien tuotteiden jakelussa yhä puutteita
18.10.2017 18:54 INKERI HALONEN

Lääketukut 18.10.2017 18:54 INKERI HALONEN


Apteekkarit: Sastamalassa Apteekki Sastamala on erinomainen esimerkki siitä, mitä Pirkanmaan soten projektijohtaja Jaakko Herrala on ilolla pistänyt merkille apteekkien kehityksestä. "Pirkanmaalla on tietääkseni Suomen tihein apteekkiverkosto. Miksi emme tätä hyödyntäisi, etenkin, kun emme tiedä, tuleeko terveyskeskusverkosto olemaan jatkossa enää näin tiuha ja tiheä kuin se on nyt?"
18.10.2017 10:47

18.10.2017 10:47


Pirkanmaa haluaa hyödyntää apteekkiverkostoa sotessa
18.10.2017 09:00

Sote ja apteekit 18.10.2017 09:00