Päivitetyssä suosituksessa linjataan diabeetikon ruokavaliosuosituksia.

Diabetessuositus korostaa liikunnan ja painonhallinnan tärkeyttä sekä riskiryhmien seulontaa sairauden ehkäisyssä.

Painonhallinnan kannalta todetaan vähähiilihydraattinen ja kohtuullisesti rasvaa sisältävä ruokavalio yhtä tehokkaiksi. Molemmilla ruokavalioilla on myös edullinen vaikutus veren rasva-arvoihin.

Ruokavaliota, jossa hiilihydraatteja on alle 40 prosenttia energiansaannista, ei kuitenkaan suositella, koska pitkän ajan terveysvaikutuksista on melko vähän tietoa. Hyvin vähähiilihydraattinen ruokavalio on myös helposti liian yksipuolinen ja lisäksi usein runsasrasvainen ja -proteiininen.

Runsasproteiinista ruokavaliota, jossa proteiinin määrä ylittää 20 prosenttia kokonaisenergiansaannista ei suositella diabeetikoille.

Diabeetikon ruokavaliossa hiilihydraattien tulisi muodostaa noin puolet kokonaisenergian saannista ja niitä tulisi saada pääasiassa kuitupitoisista lähteistä.

Suositus ehdottaa Välimeren ruokavaliota yhdeksi tapaa toteuttaa suositeltua ruokavaliota. Ruokavaliota voi soveltaa suomalaisittain niin sanotun Itämeren ruokavalion tyyliin, jossa perustana ovat marjat, kasvikset, kala, rypsiöljy ja ruisleipä.

Välimeren ruokavalio on laihdutustutkimuksissa ollut yhtä tehokas kuin vähärasvainen tai vähähiilihydraattinen ruokavalio.

Päivityksessä todetaan, että diabeteslääkkeistä suolistohormonien kautta vaikuttavien gliptiinien ja pistettävien inkretiinien käyttö on lisääntynyt niiden edullisen painovaikutuksen ja vähäisen hypoglykemian vaaran vuoksi. Sen sijaan glitatsonien käyttö on vähentynyt niihin liittyneiden haittojen vuoksi.

Diabeteksen diagnosoinnissa voi käyttää paastosokerin ja sokerirasituksen lisäksi myös pitkäaikaissokeriarvoa. HbA1c-arvo yli 6,5 prosenttia (48 mmol/mol) oikeuttaa diabetesdiagnoosiin. (MS)