Pienetkin muutokset lääkityksen kokonaisuudessa saattavat olla tärkeitä elämänlaadun ja terveyden kannalta.

Potilaalla, 77-vuotiaalla miehellä on todettu verenpainetauti, eteisvärinä ja kilpirauhasen vajaatoiminta.

Laboratorioarvoja ei ole viime aikoina seurattu. Aiemman lääkitysmuutoksen yhteydessä miehelle oli laitettu laboratoriolähete, mutta hän ei ole käynyt kokeissa.

Vanhemmista tuloksista löytyi eGFR-arvo 48 ml/min, mikä viittaa keskivaikeaan munuaisten vajaatoimintaan. Verenpaine on ollut kotimittauksissa korkeahko lääkityksestä huolimatta.

Mies asuu kotona puolisonsa kanssa ja hän huolehtii itse lääkityksestään. Hänellä ei ole ollut säännöllistä lääkäriseurantaa eläkkeelle jäätyään. Vaihtuvat lääkärit ja lääkehoitoon sitoutumisen ongelmat huolettavat vaimoa, joka toivoi lääkityksen arviointia.

Lähtötilanne

Mies oli hyväkuntoisen oloinen ja hoikka. Ruokailutottumukset vaikuttivat terveellisiltä. Ajantasaisten terveystietojen puuttuminen teki arvioinnista haastavaa. Varsinaista hoitavaa lääkäriä ei ollut ja hoitotahot vaihtelivat.

Verenpainelääke Coveramin annos oli vuotta aiemmin tuplattu, mutta kotimittaustulokset olivat edelleen korkeita. Hiljattain lisälääkkeeksi oli määrätty nesteenpoistaja Diuramin Mite. Mies ei ollut kuitenkaan aloittanut lääkettä, koska ei kokenut tarvitsevansa ”nesteenpoistolääkitystä”.

Rouva kertoi miehen kärsineen viime aikoina voimakkaista lihaskrampeista, jotka ilmenivät erityisesti lenkkeillessä. Molemmat yhdistivät ne verenpainelääkkeen annosnostoon. Mies kertoi myös viime aikoina ilmenneistä näköhäiriöistä.

Ratkaisu

Munuaistoiminnan tilanne ja siihen liittyvät elektrolyyttiarvot ovat tärkeitä selvittää, jotta lääkäri voi arvioida lääkityksen kokonaisuutta.

Epäilin tuplatun Coveram-annoksen yhdessä heikentyneen munuaistoiminnan kanssa olevan syynä lihaskramppeihin ja näköhäiriöihin. Molemmat ovat lääkkeen toisen vaikuttavan aineen, ACE-estäjä perindopriilin, mahdollisia haittoja. Kehotin miestä kuitenkin varaamaan ajan myös silmälääkärille muiden syiden poissulkemiseksi.

Samanaikainen ACE-estäjien ja kaliumia säästävien diureettien käyttö nostaa kaliumarvoja ja lisää rytmihäiriöiden riskiä. Yhdistelmä on kuitenkin mahdollinen, jos arvoja seurataan säännöllisesti. En lähtenyt vaarantamaan lääkäri-potilassuhdetta kyseenalaistamalla yhdistelmää, vaan kehotin miestä aloittamaan nesteenpoistolääkityksen vointia tarkasti seuraten ja menemään määrättyihin kokeisiin.

Lisäksi kerroin, että nesteenpoistolääke toimii myös verenpainelääkkeenä ja se alentaa verenpainetta eri mekanismilla kuin hänellä jo käytössä olevat lääkkeet. Korostin, että yhdistelmällä voidaan päästä parempaan lopputulokseen. Käyntini tärkein sisältö oli nimenomaan hoitoon sitouttaminen.

Seuranta

Koin hyväksi, että mies hakeutui arviointiin. Pienetkin muutokset saattavat olla tärkeitä elämänlaadun ja terveyden kannalta.

Lääkkeitä ei ollut käytössä vielä paljoa, mutta munuaistoiminnan vaikutus lääkitykseen oli jostain syystä jäänyt huomioimatta. Keskustelumme ansiosta mies suhtautui lääkehoitoonsa sitoutuneemmin ja ymmärsi säännöllisten kontrollien merkityksen.

Lääkäri teki lääkitysmuutokset asteittain ja määräsi miehelle seurannan. Silmälääkäri ei löytänyt näköhäiriöihin syytä ja ne helpottuivatkin ajan myötä. Soittokontrollimme aikoihin myös lihasvaivat olivat hieman vähentyneet.

Lääkehoidon kokonaisarvion teki farmaseutti Maria Mäkelä Lääkehoidon Turvasta.

Lääkehoidon arviointipalvelut

• Moniammatillisessa lääkehoidon arviointipalvelussa (LHA ja LHKA) ratkotaan erilaisia lääkehoitoon liittyviä ongelmia ja varmistetaan, että asiakkaan lääkitys on tarkoituksenmukainen.
• Aloitteen arviointiin voi tehdä potilas itse tai omainen, hoitaja, lääkäri, farmaseutti tai proviisori.
• Arvioinnin tekee erityiskoulutettu farmasian ammattilainen.
• Päätökset mahdollisista lääkitysmuutoksista tekee aina lääkäri.

Lisää aiheesta