Apteekkimaksulakiin on suunnitteilla muutos, jolla pää- ja sivuapteekin apteekkimaksut eriytettäisiin. Apteekkariliitto kannattaa uudistusta, mutta ei hyväksy uudistuksen maksattamista niillä apteekeilla, joilla ei ole sivuapteekkeja.

Nykyisin apteekkimaksu määräytyy apteekin ja sivuapteekin yhteenlasketun lääkemyynnin liikevaihdon perusteella kun summaan on tehty ensin ns. sivuapteekkivähennys. Uudistuksen jälkeen pääapteekin ja sivuapteekin maksu laskettaisiin erikseen.

Uudistuksella apteekkareita kannustetaan sivuapteekin pitoon ja uusien sivuapteekkien avaamiseen, sillä niiden apteekkien, joilla on sivuapteekki, apteekkimaksut alenisivat.

Apteekkariliitto on kannattanut uudistusta, sillä liiton mielestä apteekkimaksun jakaminen pää- ja sivuapteekin kesken tukee erinomaisella tavalla sivuapteekkien toimintaa.

– On tärkeää, että lääkehuolto turvataan apteekkijärjestelmän kautta myös niillä alueilla, joissa pääapteekin pitäminen ei kannata ja tämä uudistus tähtää juuri siihen. Lääkkeitä tarvitsevien ihmisten pitää saada lääkkeet ja laadukas lääkeneuvonta kaikkialla Suomessa, linjaa Apteekkariliiton toimitusjohtaja Ilkka Oksala.

Apteekki ei voi olla
aina maksumies

Uudistus uhkaa kuitenkin vesittyä, sillä sosiaali- ja terveysministeriö on velvoittanut Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa valmistelemaan uudistuksen valtion kannalta kustannusneutraalisti. Tämä merkitsisi sitä, että enemmistö apteekeista maksaisi vastedes nykyistä suurempaa apteekkimaksua. Maksun korotus jakautuisi myös hyvin epätasa-arvoisesti.

– Emme voi missään olosuhteissa hyväksyä sitä, että apteekkimaksun jakamisesta valtiolle syntyvä tulonmenetys katetaan nostamalla apteekkimaksua. Valtio on säästänyt lääkkeiden viitehintajärjestelmällä huomattavasti enemmän kuin viitehintajärjestelmää valmisteltaessa arvioitiin. Mielestäni tätä syntynyttä säästöä pitää voida käyttää apteekkimaksun jakamisesta syntyvän maksutulon menetyksen kattamiseen. Apteekkijärjestelmä ei kestä sitä, että se joutuu jatkuvasti eri uudistusten maksumieheksi, Oksala sanoo.

Viitehintajärjestelmä säästi jo ensimmäisen voimassaolovuotensa aikana enemmän kuin apteekkimaksut kerryttävät vuosittain valtion kassaa.

Oksalan mukaan valtion kannalta kustannusneutraalisti toteutettu uudistus merkitsisi suuria ongelmia lukuisille haja-asutusalueiden pienille pääapteekeille.

– En voi mitenkään ymmärtää sitä, että niiden keskisuurten ja vähän pienempienkin apteekkien, joilla ei ole sivuapteekkia, maksu nousisi.

Fimea valmistelee apteekkimaksu-uudistusta parhaillaan Apteekkariliiton ja yliopistojen apteekkien kanssa. Apteekkimaksun jakamista koskeva esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä. (EK)

FAKTA

Mikä apteekkimaksu?

Lääkkeiden hinnat ovat kaikissa apteekeissa valtioneuvoston lääketaksa-asetuksen mukaisesti samat, mutta apteekit ovat hyvin erikokoisia. Tämän vuoksi tarvitaan tasausjärjestelmä, joka Suomessa on apteekkimaksu.

Apteekkimaksu on progressiivinen, veronluonteinen maksu, jonka yksityiset apteekit maksavat valtiolle ja yliopistoapteekit omistajayliopistolleen. Sen suuruus on 0–11 % apteekin lääkemyynnin liikevaihdosta.

Apteekkimaksu johtaa käytännössä siihen, että samanhintaisesta lääkkeestä pieni apteekki saa vähän suuremman katteen kuin iso apteekki. Apteekkimaksu tuottaa valtiolle noin 120 miljoonaa euroa vuodessa.