STM on valmistellut lääkelakiin muutoksia, joilla toteutetaan lisää hallituksen toissa kevään apteekkilinjauksia ja lisätään tuntuvasti apteekkien välistä kilpailua.

Muutoksilla parannetaan itsehoitolääkkeiden saatavuutta ja sallitaan hintakilpailu rajoitetusti. Hallitus esittää myös apteekkiveron progression kiristämistä.

Hallitus linjasi toissa keväänä, että tiettyjen itsehoitolääkkeiden myyntikanavaa laajennetaan päivittäistavarakauppaan maltillisesti lääketurvallisuutta painottaen ja muotoillen ”esim. lääkerasvat, mutta ei särkylääkkeet”.

Ministeriö on valmistellut myös vaihtoehtoisen mallin, jossa itsehoitolääkkeiden saatavuutta parannettaisiin uudentyyppisillä apteekkien miehitetyillä palvelupisteillä. Näissä olisi paikalla aina farmaseutti tai proviisori.

Ministeriön mukaan palvelupistemalli olisi rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman mukainen ja toteuttaisi muutokselle asetetut tavoitteet, eli parantaisi itsehoitolääkkeiden saatavuutta ja lisäisi kilpailua. Joidenkin itsehoitolääkkeiden kauppamyynnin salliva malli vaatisi viranomaisprosesseihin ja -resursseihin sekä säädösvalmisteluun liittyviä panostuksia, jotka vaikuttavat kohtuuttomilta suhteessa potentiaaleihin hyötyihin, ministeriö arvioi.

Suomessa oli viime vuoden lopussa 107 apteekin palvelupistettä. Ne sijaitsevat pääosin harvaanasutuilla alueilla, mutta niitä on myös esimerkiksi lentokentillä. Nykyiset palvelupisteet ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta miehittämättömiä ja lääkeneuvonta hoidetaan puhelimitse.

Palvelupisteitä myös vilkkaille liikepaikoille

Apteekkari voisi perustaa palvelupisteen jatkossa vapaammin ilmoitusmenettelyllä apteekin sijaintialueen kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan alueelle. Enää ei edellytettäisi, että palvelupiste sijaitsisi haja-asutusalueella, vaan se voisi sijaita vaikka kauppakeskuksessa tai hypermarketin sisällä.

Kun samaan aikaan apteekkien määrää ollaan lisäämässä ja itsehoitolääkkeiden hintakilpailu sallimassa, apteekkien välinen kilpailu kiristyy tuntuvasti.

Apteekkariliitto kannattaa etenemistä palvelupistemallin mukaisesti mutta kuitenkin eräin rajoituksin, jotta apteekkien varastonhallinta ja lääkkeiden saatavuuden jatkuvuus voidaan varmistaa myös tilanteessa, jossa kilpailu lisääntyy hyvinkin nopealla aikataululla erityisesti kaupunkimaisilla alueilla.

Liitto esittää, että palvelupisteiden perustamista rajattaisiin aluksi siten, että apteekkarilla olisi mahdollisuus perustaa vain kolme miehitettyä palvelupistettä omalle sijaintialueelle tai sijaintialueeseen rajoittuvalle alueelle. Miehitetyn palvelupisteen etäisyys toisesta apteekkitoimipisteestä tulisi liiton mielestä olla vähintään 300 metriä.

– Kilpailun lisäämiseen palvelupistemalli on itsehoitolääkkeiden jakelukanavan muuttamista parempi toimintamalli, sillä se varmistaa lääkehoitojen kokonaisuuden hallinnan apteekin ammattilaisten avustuksella. Palvelupistemalli muuttaisi apteekkimarkkinoiden dynamiikkaa merkittävästi. Tanskassa tehtiin joitain vuosia sitten saman tyyppinen uudistus, ja toimipisteiden määrä on siellä merkittävässä kasvussa, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen kertoo.

Kipulääkkeet hintakilpailun ulkopuolelle

Itsehoitolääkkeiden hintakilpailu toteutettaisiin siten, että nykyinen lääketaksan mukainen hinta olisi jatkossa enimmäishinta. Apteekki voisi siis antaa alennusta omasta katteestaan tinkimällä, ja tukkuhintasääntely säilyisi ennallaan.

Hintakilpailusta ehdotetaan rajattavaksi pois lääkkeitä haittavaikutusten tai muiden kansanterveydellisten syiden vuoksi, tai kun käyttö edellyttää erityistä lääkeneuvontaa.

Hintakilpailun ulkopuolelle jäisivät ainakin alkuvaiheessa lisäneuvontaa vaativat itsehoitolääkkeet (LVI), kuten jälkiehkäisyvalmisteet, systeemiset kipulääkkeet, yskänlääkkeet, vilustumislääkkeet (R05), eräät ummetuslääkkeet ja loperamidia sisältävät ripulilääkkeet.

Apteekkariliitto kannattaa itsehoitolääkkeiden hintakilpailun sallimista, mutta arvioi vaikutusten jäävän pieniksi, ellei alennuksia sallita samalla myös sisäänosto- eli tukkuhinnoissa.

Apteekkiveroa kiristetään

Hallitus haluaa edelleen tasata apteekkien tuloja ja turvata lääkejakelun alueellista kattavuutta apteekkiverolla. Se linjasi toissa keväänä, että apteekkien tulonmuodostusta seurataan ja luodaan tarvittaessa uusi ylin maksuporras apteekkiveroon.

Ministeriö lähetti lausuntokierrokselle kuitenkin myös kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa korotettaisiin nykyisen apteekkiverotaulukon neljän ylimmän portaan progressiota ja toisessa lisäksi lisättäisiin uusi maksuporras 7,5 miljoonan euron liikevaihdon kohdalle. Eri vaihtoehtojen vaikutus apteekkiverokertymään vaihtelisi ministeriön laskelmien mukaan 1,24-5,15 miljoonaan euroon.

– Apteekkiveron progression kiristämiselle tai ainakaan sen ulottamiselle alempiin maksuluokkiin ei ole esitetty yhteiskunnallisia perusteita, eikä se vastaa hallituksen linjausta. Apteekkiveroa ja lääketaksaa tulisi edelleen tarkastella kokonaisuutena, eli apteekkiveromuutokseen tulee liittää lääketaksan uudistaminen ja se pitäisi käynnistää välittömästi, Hirvonen sanoo.

Apteekkivero ehdotetaan poistettavaksi apteekin tuottamista farmaseuttisista palveluista.

Noutolokeron sijoitus vapaammaksi

Lääkelain muutoksella halutaan myös huomioida teknologian mahdollistamat uudet tavat toimittaa ja välittää lääkkeitä. Esimerkiksi verkkoapteekkitoiminnassa hyödynnettävä apteekin noutolokero voitaisiin sijoittaa apteekin sijaintialueelle, kun sijainnin tulee nyt olla apteekin välittömässä läheisyydessä. Noutolokeroita on tällä haavaa jo 50-100 apteekilla.

Apteekkariliitto kannattaa ehdotusta, jonka mukaan uusien apteekkien perustamiseen liittyviä muutoksenhaluprosesseja nopeutettaisiin poistamalla oikaisuvaatimusmenettely eräiden Fimean apteekkipäätösten osalta. Valitus olisi edelleen mahdollinen, mutta se tehtäisiin suoraan hallinto-oikeuteen.

Apteekkariliiton lausunnon kokonaisuudessaan voi lukea täältä.

Lisää aiheesta