Terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvät tiedot antibioottiresistenssistä. Toisaalta lääkärit eivät näe, että heidän käytännöissään olisi parannettavaa.

Euroopassa noin 33 000 ihmistä vuodessa kuolee infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa. Yhä useammat bakteerit ovat kehittäneet vastustuskyvyn antibiooteille, ja tilanne on pahenemassa.

Suomessa terveydenhuollon ammattilaisilla on eurooppalaista keskitasoa paremmat tiedot antibioottiresistenssistä, ilmenee Euroopan tartuntatautikeskuksen (ECD) ja jäsenmaiden kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi yli 18 500 terveydenhuollon ammattilaista Euroopassa, Suomesta vastaajia oli 770.

Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista mikrobilääkkeitä määräävistä ammattilaisista tunnisti oman roolinsa ja vaikutusmahdollisuutensa antibioottiresistenssin torjunnassa.

– Ammattilaiset tietävät hyvin, että antibioottien tarpeeton käyttö tekee niistä tehottomia, sanoo THL:n erityisasiantuntija Anna-Leena Lohiniva.

Ongelmallista sen sijaan on, että lääkärit eivät aina tunnista tarvetta muuttaa omia lääkkeen määräämisen käytäntöjään.

Yli 60 prosenttia suomalaisista vastaajista arvioi, ettei nykyisissä antibioottien määräämiseen, antamiseen ja jakeluun liittyvissä käytännöissä ole parannettavaa. Eurooppalaisista kyselyyn vastanneista kollegoista näin arvioi jopa 90 prosenttia.

– Tämä voi hidastaa uusien ja parempien antibiootteihin liittyvien käytäntöjen omaksumista, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

Antibiootteja käytetään Suomessa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Viime vuonna Euroopassa käytettiin bakteerilääkkeitä keskimäärin 20 annosta vuorokaudessa jokaista 1 000 asukasta kohden. Suomen vastaava luku oli 17.

THL:n mukaan antibioottien kulutus on vähentynyt Suomessa vuodesta 2011 lähtien sairaaloissa ja avohoidossa lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä. Suomessa on EU-maiden keskiarvoa selvästi vähemmän moniresistenttejä bakteereja.

Lisää aiheesta