Vaalit menivät – kuinka käy lääkehuollon?

HUHTIKUUSSA käytyjen eduskuntavaalien tulos on monessa suhteessa historiallinen. Melkein puolet kansaedustajista vaihtui. Osa omasta halustaan, osa kansan tahdon seurauksena. Tämä näkyy varmasti eduskuntatyön alkuhaparointina, mutta uudet tekijät voivat myös uudistaa vanhoja, totuttuja työtapoja.

Julkisuudessa on kannettu paljon huolta siitä, saadaanko maahan hallitus. Tähän on helppo vastata: kyllä saadaan ja vieläpä enemmistö sellainen.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut – sitten vuoden 1918 tapahtumien – että eri puolueet kykenevät hallitusyhteistyöhön toistensa kanssa. Poikkeuksen tästä muodostivat 1960-luvun lopulta 1980-luvun lopulle kestänyt ajanjakso, jolloin Neuvostoliiton annettiin ohjata enemmän tai vähemmän voimakkaasti hallitusten muodostamisia Suomessa.

Nämä ajat ovat kaukana takanapäin. Meillä on toimiva demokratia. Tätä todistaa myös viime vaalien aiempaa korkeampi äänestysaktiivisuus.

Toukokuussa maahan muodostettava kolmen suuren hallitus ei ole rakenteeltaan ainutlaatuinen. Suomessa on ollut lukuisia kolmen suuren puolueen hallituksia sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Kansanrintamahallitukset, jotka muodostettiin Maalaisliitto-keskustan, SDP:n ja SKDL:n varaan, olivat kolmen suuren hallituksia. Pitää muistaa, että kokoomus nousi vasta 1970-luvulla SKDL:ää suuremmaksi puolueeksi.

Kansanrintamahallituksilla oli aina takanaan hyvin selkeä eduskuntaenemmistö. Sen sijaan sisäisesti ne olivat – ainakin nykypäivien hallituksiin verrattuna – hyvin hajanaisia.

Yleensä ratkaisut kolmen kesken on paljon vaikeampi muodostaa kuin kahden kesken. Tämä pätee niin politiikassa kuin myös muussakin inhimillisessä elämässä. Näihin ongelmiin saattaa tuleva hallitus törmätä vielä useasti. En usko hallituksen kaatuvan kesken vaalikautta, mutta päätöksentekokyky joutuu kyllä monesti koetukselle.

Lääkepolitiikka - saati apteekkiasiat – eivät nousseet vaalikeskusteluissa esiin. Edes terveydenhuollon järjestämisestä ei juuri keskusteltu. Vaaliohjelmien vetäjät kun halusivat ihan jokaisessa vaalikeskustelussa keskittyä Portugalin tapaukseen. Suomalaiset saivat illasta toiseen kuulla saman keskustelun aina vain uudelleen ja uudelleen ja uudelleen...

Hallitusohjelmaneuvottelujen jälkeen ja uuden hallituksen aloittaessa käytännön työnsä saamme sitten tietää, miten maamme lääkehuoltoa jatkossa kehitetään ja mikä on apteekin asema tässä kehityksessä.

Ilkka Oksala
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.