Laadun ylläpito vaatii usein sääntelyä

JULKINEN KESKUSTELU apteekkilupajärjestelmästä käy vilkkaana. Muutosta ajavat haluaisivat ”avata apteekkialan kilpailulle” usein määrittelemättä tarkemmin, mitä tällä itseasiassa tarkoittavat.

Retoriikka on vahvaa: monopoli ja kartelli ovat usein käytettyjä sanoja, vaikka kummallakaan ei ole mitään tekemistä apteekkien kanssa.

Järjestelmä, jossa liki 600 itsenäistä apteekkiyrittäjää vastaavat Suomen lääkehuollosta ja valtio päättää lääkkeiden hinnat, on kaukana monopolista ja kartellista.

MUUTOSTA PERUSTELLAAN useimmiten sillä, että se toisi sadan miljoonan euron vuotuiset säästöt lääkemenoihin. Summa on laskettu milloin milläkin perusteella.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt apteekkisääntelyn tarkoitus ja se, mitä hyötyjä nykyinen apteekkijärjestelmä yhteiskunnalle ja muulle terveydenhuollolle tuottaa.

Monopoli ja kartelli ovat usein keskustelussa käytettyjä sanoja, vaikka kummallakaan ei ole mitään tekemistä apteekkien kanssa."

Viranomainen sääntelee apteekkien määrää tarveharkinnalla, jotta apteekin yksikkökoko on riittävä apteekin lakisääteisten tehtävien hoitamiseen apteekin sijaintialueella.

Yksikkökoko vaikuttaa aukioloaikoihin, lääkevaraston suuruuteen ja sitä kautta lääkkeiden toimitusvarmuuteen. Mitä suurempi yksikkö, sitä paremmat edellytykset sillä on pitkiin aukioloaikoihin, kattavaan lääkevarastoon ja korkeaan toimitusvarmuuteen. Eli siihen, että asiakas saa lääkkeen apteekista heti mukaansa.

JOS TARVEHARKINNASTA luovuttaisiin, jouduttaisiin käytännössä luopumaan myös apteekkien sijainnin ohjauksesta, jolla nyt varmistetaan apteekkiverkoston hyvä maantieteellinen kattavuus harvaanasutussa Suomessa.

Kattavalla apteekkiverkostolla on suuri merkitys perusterveydenhuollon kuormitukseen. Viime vuonna tehdyn asiantuntija-arvion (PWC) mukaan apteekkien neuvonnan ansiosta vältetään vuosittain liki 4,5 miljoonaa päivystyskäyntiä ja liki 6 miljoonaa lääkärikäyntiä. Reseptejä jää kirjoittamatta yli 5 miljoonaa, kun asiakkaan vaiva hoituu apteekin neuvoin ja reseptivapain tuottein.

Rahassa tämä tarkoittaa liki miljardin euron säästöä muualla terveydenhuollossa vuosittain. Suurin osa säästöstä syntyy itsehoitoon liittyvästä neuvonnasta.

AALTO-YLIOPISTON taloustieteen professori Pertti Haaparannan mukaan monen uudistuksen höydyllisyys perustellaan kilpailun lisäämisellä ja käyttäjien valintamahdollisuuksien kasvamisella (Akateeminen talousblogi 18.8.).

Kilpailun lisääntymisen väitetään alentavan hintoja ja sitä kautta lisäävän kansalaisten reaalituloja. Talousprofessorin mukaan näin ei kuitenkaan läheskään aina käy ja laadun ylläpito vaatii usein sääntelyä.

Hallituksen tavoitteena on vähentää turhaa sääntelyä. Apteekkisääntely ei ole turhaa.

Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja.

***

Upprätthållande av kvalitet kräver ofta reglering

DEN OFFENTLIGA debatten kring apotekstillstånd går het. De som ropar efter förändring vill "öppna apoteksbranschen för konkurrens", ofta utan att definiera vad de egentligen menar.

Retoriken är kraftig: monopol och kartell är ord som ofta används, trots att ingetdera har något att göra med apoteken.

Ett system där nästan 600 självständiga apoteksföretagare ansvarar för Finlands läkemedelsförsörjning och staten bestämmer läkemedlens pris är långt ifrån monopol och karteller.

ÄNDRINGEN motiveras oftast med att den skulle ge hundra miljoner euros årliga inbesparingar i läkemedelsutgifterna. Summan har beräknats ibland si och ibland så.

Apoteksregleringens syfte och nyttan av det nuvarande systemet för samhället och resten av hälsovården har fått mindre uppmärksamhet.

En myndighet reglerar apotekens antal enligt behovsprövning, så att varje apotek är tillräckligt stort för att sköta sina lagstadgade uppgifter i sitt område. Enhetsstorleken påverkar öppettider och läkemedelsförrådets storlek och därigenom expeditionssäkerheten. Ju större enhet, desto bättre förutsättningar har den för långa öppettider, stort läkemedelsförråd och hög expeditionssäkerhet, det vill säga att kunden genast får medicinen med sig från apoteket.

OM BEHOVSPRÖVNINGEN avskaffades skulle vi i praktiken också vara tvungna att ge upp styrningen av apotekens placering, som nu garanterar ett heltäckande apoteksnätverk i det glesbebyggda Finland.

Ett heltäckande apoteksnätverk har stor betydelse för belastningen på primärvården. Enligt en expertbedömning förra året (PWC) undviks tack vare apotekens rådgivning årligen nästan 4,5 miljoner jourbesök och nästan 6 miljoner läkarbesök. Över 5 miljoner recept skrivs inte ut eftersom kunden får hjälp för sitt besvär genom råd på apoteket och receptfria produkter.

I pengar betyder det här nästan en miljards inbesparingar årligen i den övriga hälsovården. Största delen av inbesparingarna beror på egenvårdsrådgivning.

EKONOMIPROFESSOR Pertti Haaparanta vid Aalto-universitetet säger att nyttan med många reformer motiveras med ökning av konkurrensen och användarnas valmöjligheter (Akateeminen talousblogi 18.8).

Man menar att ökad konkurrens sänker priserna och därför ökar medborgarnas realinkomster. Enligt ekonomiprofessorn går det emellertid långt ifrån alltid så och upprätthållande av kvalitet kräver ofta reglering.

Regeringens mål är att minska onödig reglering. Apoteksregleringen är inte onödig.

Skribenten är kommunikationschef på Apotekareförbundet.