Juokseva vesi ei pilaannu

SUOMEN APTEEKKEJA on verrattu tänä vuonna ”seisovaksi vedeksi”. Tällä kuitenkin viitattaneen lääkelakiin, joka on säädetty jo 1980-luvulla.

Lääkelakia on kuitenkin muutettu lähes jokaisella vaalikaudella. Myös nykyinen hallitus on ehdottanut lääkelakiin useita muutoksia, jotka ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Ja lisää muutosehdotuksia on luvassa vielä tällä vaalikaudella. Uskon, että muutokset kehittävät apteekkien palveluja entisestä paremmiksi.

VAIKKA LÄÄKELAIN pykälien uudistaminen on tapahtunut hitaasti, apteekkien toimintaa on toki kehitetty monella tavalla. Muistan hyvin oman apteekkiurani alkuajat, jolloin lääkkeiden hinnat ja kela-korvaukset asiakkaille laskettiin monissa apteekeissa vielä käsin, lääkepakkausten ohjeliput kirjoitettiin kirjoituskoneella ja lääkkeiden toimittaminen asiakkaalle saattoi kestää pitkään.

Tarjolla ei juuri ollut halvempia rinnakkaislääkkeitä, ja palveluvalintahyllyt tekivät vasta tuloaan apteekkeihin. Tavarat purettiin ja hyllytettiin käsin, kun varastoautomaatiota ei vielä ollut. Nyt joka neljännessä apteekissa toimintaa tehostaa varastoautomaatti tai -robotti.

HALU KEHITTÄÄ lääkehuollon palveluita on kova koko alalla. Alan järjestöt lähettävätkin seuraavalle hallitukselle selkeän viestin: apteekkialaa saa ja pitää uudistaa, mutta kaikesta sääntelystä ei kannata luopua.

Seuraava hallitus saa varmasti pohdittavakseen myös apteekkien perustamisen helpottamiseen liittyvää sääntelyä, ja siitä hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on tehnyt Apteekkarilehdessä selkeän ehdotuksen.

LÄÄKKEET JA TIETO liikkuvat apteekeissa jo nyt varsin digitaalisesti, ja palveluita kehitetään paremmiksi koko ajan. Apteekkien perinteinen asiakaspalvelu saa rinnalleen uusia, digitalisaatioon perustuvia sovelluksia, joiden välityksellä apteekissa voi asioida myös etänä.

Digitalisaatioon perustuvan järjestelmän luotettavuuteen tuli kuitenkin vuosi sitten iso kolaus, kun lääketukku Oriola vaihtoi oman toiminnanohjausjärjestelmänsä. Apteekeissa jouduttiin palaamaan pitkäksi aikaa ajassa vuosia taaksepäin, kun älykkäät järjestelmät lamaantuivat.

Tällaista takapakkia ei kukaan yrittäjä toivo toiselle, mutta tästä kaikesta on otettu opiksi.

Kirjoittaja on apteekkari (dos.) ja Apteekkariliiton 1. varapuheenjohtaja

***

Strömmande vatten far inte illa

APOTEKEN I FINLAND har i år jämförts med ”stillastående vatten”. Antagligen hänvisades då till läkemedelslagen, som stiftades redan på 1980-talet.

Ändå har läkemedelslagen ändrats under nästan varje valperiod. Också den nuvarande regeringen har föreslagit flera ändringar, som just nu är under behandling i riksdagen.

Och fler ändringsförslag är på väg ännu under den här valperioden. Jag tror att ändringarna gör apotekens tjänster ännu
bättre.

ÄVEN OM läkemedelslagens paragrafer ändras långsamt så har ju apotekens verksamhet utvecklats på många sätt. Jag minns början av min egen apotekskarriär, när läkemedelspriserna och FPA-ersättningarna på många apotek räknades för hand, läkemedelsförpackningarnas påskrifter skrevs med skrivmaskin och det kunde ta länge att expediera ett läkemedel åt kunden.

Det fanns inte många billigare generika och självvalshyllorna var något nytt och ännu okänt. Produkterna packades upp och ordnades för hand. Någon lagerautomation fanns inte än. Nu har vart fjärde apotek en lagerautomat eller robot som effektiverar verksamheten.

INOM HELA branschen finns en brinnande önskan att utveckla läkemedelsförsörjningen. Branschorganisationerna
förmedlar nu ett tydligt budskap åt nästa regering: apoteksbranschen får och bör förnyas, men all reglering ska inte slopas.

Nästa regering får säkert ta ställning till reglering som underlättar grundandet av apotek. Det ger Olli Mäenpää,
professor i förvaltningsrätt, ett klart förslag på.

LÄKEMEDEL OCH information rör sig redan nu digitalt på apoteken och tjänsterna blir bättre hela tiden. Apotekens
traditionella kundbetjäning kompletteras av nya digitala metoder som gör det möjligt att sköta apoteksärenden även på distans.

Pålitligheten i system som grundar sig på digitalisering fick sig emellertid en ordentlig törn för ett år sedan när läkemedelsgrossisten Oriola bytte sitt ERP-system. Då fick apoteksverksamheten gå flera år bakåt i tiden när de smarta systemen slogs ut.

Sådana bakslag önskar ingen företagare en annan, men vi har tagit lärdom av allt det här.

Skribenten är apotekare (doc.) och Apotekareförbundets 1:a viceordförande