Sitä asiakaspalvelua en unohda!

ISTUIN VIITISEN vuotta sitten yksityisen lääkäriaseman odotustilassa taaperoikäisen lapseni kanssa. Jännitimme kumpikin edessä olevaa korvien putkitusleikkausta.

Ohi kulki tuttu korvalääkäri, joka kyseli viime hetken tunnelmia ennen leikkaussaliin siirtymistä. Lapseni ojensi spontaanisti kätensä ja näytti sormeaan, johon oli edellisenä iltana mennyt pieni puutikku. Lääkäri kysyi minulta, ottaisiko hän tikun pois nukutuksen yhteydessä.

Ilahduin tarjouksesta ja kiittelin lääkäriä vuolaasti, koska tikkujen ronkkiminen neulalla ja pinseteillä ei koskaan ole ollut lempipuuhaani.

Kotona katsoin reilun tuhannen euron hintaista leikkauslaskua. Se oli asianmukaisesti eritelty korvalääkärin ja anestesialääkärin osuuksiin sekä leikkaussalimaksuun.

Toiseksi viimeistä riviä en osannut odottaa. Vierasesineen poisto sormesta, 40 euroa. Neljäkymmentä?

Olin lapsellisesti kuvitellut saavani erinomaista asiakaspalvelua. Että luottolääkärimme nappaisi tikun irti ihosta ”kaupan päälle”, koska hinnasta ei puhuttu etukäteen.

Laskun maksoi vakuutusyhtiö, mutta me vaihdoimme korvalääkäriä.

En tarkoita, että palveluita pitäisi tuottaa ilmaiseksi. Kysymys on hintojen läpinäkyvyydestä: lääkärin olisi pitänyt kertoa näin suuresta lisäkulusta etukäteen. Olisin saanut päättää itse, tahdonko maksaa palvelusta.

Vauhdikkaan lapsen käsistä on sittemmin poisteltu tikku jos toinenkin – ilman nukutusta, leikkaussalia tai kahta erikoislääkäriä.

Erja Elo
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimittaja.