Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Sanojen valtaa vai valtaa sanoihin?

28.10.2011 09:00

VERKKOTIEDOTTAJAN TYÖSSÄ on aina mietittävä, miten sanoma tulee mahdollisimman hyvin ymmärretyksi. Jokaiselle ovat varmasti tuttuja tilanteet, joissa kummallinen kieli aiheuttaa hämmennystä tai väärinkäsityksiä. Ehkä kimuranteimpia tietoteknisiä ilmaisuja, joihin itse olen työssäni törmännyt ovat ”siirräntäsidonnainen”, ”web-osavyöhyke” ja ”keskeytyspyyntötaso”.

Eri ammattiryhmien ja asiantuntijoiden kieli on kuitenkin nivoutunut entistä enemmän yleiseen kielenkäyttöön ja arkielämään. Organisaation ja johtamisen professori Alf Rehnin mukaan tämä näkyy muun muassa taloudellisten termien tulona kieleen. Ei ole vaikeaa keksiä esimerkkejä, joissa näkyy talouden vaikutus puheessa: ”En tiedä, jaksanko sijoittaa siihen suhteeseen”, ”Minun pitää tehdä tilini selväksi sen ihmisen kanssa”, ”Panosta hyvinvointiisi 100-prosenttisesti”.

Jotkut tutkijat selittävät ilmiötä 1990-luvun taitteessa tapahtuneella siirtymällä suunnitelmataloudesta kilpailutalouteen. Professori Pertti Alasuutarin mukaan kilpailutalouden kieli pakotti tarkistamaan useiden ammattiryhmien toimenkuvaa ja identiteettiä, ja usein myös muutti vanhoja määritelmiä. Esimerkiksi hoitotyön kohteita alettiin kutsua ostaviksi asiakkaiksi sen sijaan, että olisi puhuttu sosiaalipalvelun potilaista. Myös apteekkialan kielessä ovat viime vuosina vahvistuneet markkinointivetoisemmat ilmaisut – vaikkapa ”kokonaishyvinvointipalvelu” tavallisen ”palvelun” tai ”tuotteen” sijaan.

Monimutkaisten termien vilinässä onkin hyvä pohtia, mistä löytyisi työkaluja hankalan kielenkäytön purkamiseen. Kulttuurintutkija Virpi Hämeen-Anttila tarjoaa apuvälineeksi intialaista filosofiaa. ”Totuuksia pitäisi osata kyseenalaistaa samalla tavoin kuin jotkut intialaisfilosofit ovat vanhan kierrättäjäkulttuurin jälkeläisinä pystyneet kohtelemaan imperialismin perinnettä. Jyrkät kahtiajaot pitää purkaa, ainoaksi oikeaksi väitetty kielenkäyttö pitää pureksia ja niellä, tehdä uudeksi ja omaksi.”

Hämeen-Anttilan ajatuksen lisäksi on myös muistettava, että kieli muuttuu, eikä sitä voi koskaan täysin hallita. Päivittäisessä työssäni käytän tietoteknisten yhteistyökumppaneidemme kanssa monimutkaisia, englannista käännettyjä termejä, jotta asiani tulisi ymmärretyksi. Näiden termien käyttö on asioiden hoitamisen kannalta välttämätöntä. Ehkä sanat ”pilvipalvelu”, ”kätkömuisti” ja ”tabletti” ovat muutaman vuoden kuluttua luontevampi osa suomen kieltä.

Ilkka Salmela

Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Eväitä ensi vuoteen
12.12.2014 08:47 MARJA RITALA

Blogit 12.12.2014 08:47 MARJA RITALA


Iso muutos
05.12.2014 11:05 MERJA HIRVONEN

Blogit 05.12.2014 11:05 MERJA HIRVONEN


Hyvät neuvot sisältyvät hintaan
28.11.2014 11:25 KATARIINA KALSTA

Blogit 28.11.2014 11:25 KATARIINA KALSTA


Itsehoitolääkkeet apteekista
22.11.2014 11:59 ERKKI KOSTIAINEN

Blogit 22.11.2014 11:59 ERKKI KOSTIAINEN


Saatavuusongelmien varalle tarvitaan joustoa
21.11.2014 06:30 RISTO KANERVA

Blogit 21.11.2014 06:30 RISTO KANERVA


Radikaaleja ratkaisuja
14.11.2014 16:35

14.11.2014 16:35


Some sopii suomalaisille
07.11.2014 11:34

07.11.2014 11:34


Lääkäri etänä apteekkiin
27.10.2014 14:20

Uudistuva terveydenhuolto 27.10.2014 14:20


Ammattilaisen velvollisuus
10.10.2014 10:27

10.10.2014 10:27


Bittiavaruuden nielaisemat
03.10.2014 09:10

03.10.2014 09:10