Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Hevosmiehen uutistoimisto

08.11.2013 11:50



MTV3:n toimittaja pyysi taannoin taidekriitikko Otso Kantokorpea kommentoimaan aamukahviltansa Marimekon suunnittelijan Kristina Isolan kopiointitapausta. Kantokorpi antoi lausunnon, jossa epäili, ettei Isolan Metsänväki-kangas ole kopio, näkemättä kangasta ja alkuperäistä teosta. Myöhemmin Kantokorpi veti sanojaan takaisin ja pahoitteli kommentoineensa liian nopeasti.

Tapaus ei kerro taidekriitikon hätiköinnistä tai asiantuntemuksesta, vaan ennemmin journalististen toimintatapojen taustalla vaikuttavista uutiskriteereistä. Suuren kohun sattuessa medialla on usein tapana kääntyä arvostettujen tahojen puoleen ja pyytää lausunto mahdollisimman pian. Median toimintaa mahdollistavatkin hedelmällisiksi katsotut uutiskriteerit, joita ovat esimerkiksi vastakkainasettelut, raadollisuus, toistuvuus ja yksiselitteisyys sekä kulttuurinen merkittävyys ja henkilöitävyys.

Esimerkiksi suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa ovat usein esillä maahanmuuton vastustaja ja hänen liberaali vastaparinsa. Tällaiseen vastakkainasetteluun perustuva julkinen keskustelu on usein aggressiivista kilpahuudantaa. Toisaalta parhaimmillaan kiihkeät ja monipolviset julkiset keskustelut herättävät yhteiskunnallisia kohuja ja nostavat esille piilossa olevia asenteita.

Media kannattaakin nähdä toimijana, joka ei ainoastaan kuvaa todellisuutta, vaan myös uusintaa ja tuottaa sitä. Silti usein ajattelemme journalismin kuvaavan objektiivisesti todellisuutta. Ainakin itse yllätyn lähes joka kerta lukiessani median julkaiseman oikaisun – eikö asia ollutkaan näin?

Alle on poimittu esimerkkejä hiljattain esille tulleista uutisankoista. Alleviivattuna näkyy virheellinen tieto ja suluissa jutun julkaissut taho.

”Laitilassa kymmenvuotias ratsastaja joutui viime viikolla susien ahdistelemaksi ja putosi hevosen selästä.” (Iltalehti)

Tämän jutun uutiskriteereitä voisivat esimerkiksi olla raadollisuus, yllätyksellisyys ja henkilöitävyys. Eläimet eivät kuitenkaan olleet susia, vaan koiria ja ratsastaja ei ollut kymmenvuotias lapsi, vaan 26-vuotias nainen.

”Suomen Hippos suunnittelee vähentävänsä Forssan Pilvenmäen raviradan kilpailupäiviä huomattavasti ensi vuodeksi. Radan kilpailutoiminta on ensi talven aikana useita kuukausia tauolla.” (YLEn Hämeen alueuutiset)

Edeltävän uutisen journalistinen painoarvo on paikallisessa merkittävyydessä, yllätyksellisyydessä ja konkreettisuudessa. YLEn Hämeen alueuutiset erehtyi kuitenkin kilpailupäivien määrästä: niitä pidetään tavallinen määrä eikä toiminta ole useita kuukausia tauolla.

Susilauma on tappanut ja syönyt hevosen Hinnerjoen Vaaljoella.” (Alasatakunta)

Viimeinen uutinen oikoo mutkia. Hevonen oli ollut kuolleena useita päiviä ennen kuin se löydettiin. Haaskoja ravinnoksi käyttävät eläimet olivat saattaneet käydä syömässä raatoa.

Esimerkkien valossa on selvää, että lukijan kannattaa pitää mielessä lähdekritiikki entistä kiireisemmällä tahdilla pyörivässä mediamyllyssä.

Ilkka Salmela

Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja, joka yrittää muistaa, että valtamediakin saattaa olla hevosmiehen uutistoimisto.

 


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Kelan lääkemenojen kasvu ei johdu apteekkijärjestelmästä
23.04.2016 21:57 ERKKI KOSTIAINEN

Oma blogi 23.04.2016 21:57 ERKKI KOSTIAINEN


Faktat unohtuivat Vihreiden yrittäjyysohjelmassa
19.04.2016 15:38 MERJA HIRVONEN

Oma blogi 19.04.2016 15:38 MERJA HIRVONEN


Unohtivatko lääketukut vastuunsa Pohjois-Suomessa?
08.04.2016 09:01 ARJA KARJALAINEN

Oma blogi 08.04.2016 09:01 ARJA KARJALAINEN


Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
21.03.2016 13:00 KIRSTI MUSTONEN

Oma blogi 21.03.2016 13:00 KIRSTI MUSTONEN


Mitä Ruotsin apteekkiuudistuksella oikeasti saavutettiin?
03.03.2016 10:57 MERJA HIRVONEN

Oma blogi 03.03.2016 10:57 MERJA HIRVONEN


Lääkityslista lupaa paljon – mutta ei apteekkilaisille
18.02.2016 09:00 ARI JANSEN

Oma blogi 18.02.2016 09:00 ARI JANSEN


Kela-kortti, väärä valttikortti!
11.02.2016 13:19 SAKARI ALARANTA

Oma blogi 11.02.2016 13:19 SAKARI ALARANTA


Apteekkijärjestelmän perusteet
23.01.2016 21:26 ERKKI KOSTIAINEN

Apteekkijärjestelmä 23.01.2016 21:26 ERKKI KOSTIAINEN


Apteekeilla annettavaa uusille sotealueille
13.11.2015 07:42 MERJA HIRVONEN

Oma blogi 13.11.2015 07:42 MERJA HIRVONEN


Suomesta Euroopan digiveturi
02.10.2015 12:40 ERKKI KOSTIAINEN

Omat blogit 02.10.2015 12:40 ERKKI KOSTIAINEN