Arvokasta neuvontaa

PRICEWATERHOUSECOOPERS (PwC) selvitti muutama vuosi sitten apteekkien maksuttoman neuvonnan rahallista arvoa. Selvityksen mukaan neuvonta säästää vuosittain yli puoli miljardia euroa muualla terveydenhuollossa. Valtaosa säästöstä syntyy siitä, että moni lääkärissäkäynti jää tekemättä ja resepti kirjoittamatta, kun asiakas saa avun apteekista.

Tuoreimman tilaston mukaan terveydenhuoltoon uppoaa yli 17 miljardia euroa vuodessa. Summa olisi vielä yli puoli miljardia euroa suurempi, jos apteekit vain myisivät lääkkeitä eivätkä neuvoisi asiakkaita.

Apteekin neuvonnan arvo konkretisoitui, kun minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua pitkästä aikaa apteekkityöhön Mäntsälän apteekissa. Parin päivän aikana apteekissa kävi kymmeniä asiakkaita, jotka olisivat turvautuneet terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman apuun ilman apteekin henkilökunnan neuvoja ja itsehoitotuotteita. Tällaista potilasmäärän lisääntymistä perusterveydenhuoltomme ei mitenkään kestäisi. Lääkärinhoidon tarpeessa olevat asiakkaat ohjattiin toki lääkäriin.

Apteekeista saatavan neuvonnan merkitys usein unohtuu, kun apteekkitoimintaa tuntemattomat kertovat äänekkäästi, miten alaa pitäisi ”kehittää”. Samoin unohtuu se, että apteekki alkaa olla niitä ainoita paikkoja, jossa terveydenhuollon ammattihenkilön juttusille pääsee maksutta ja aikaa varaamatta. Vakiohokema on myös se, että apteekkitoimintaa pitäisi ”tehostaa”.

Tehostaminen on hyvä ja kannatettava asia, kunhan se ei vaaranna itse toimintaa. Naapurimaassa Ruotsissa näin on käynyt. Yli puolet Ruotsin apteekkien työntekijöistä kokee, että heidän mahdollisuutensa antaa riittävästi lääkeneuvontaa ja edellytyksensä toimia virheettömästi reseptintoimituksessa ovat huonontuneet apteekkijärjestelmän ”tehostamisen” seurauksena.

Suomessa apteekkien toiminta on viime vuosina tehostunut merkittävästi etenkin tietojärjestelmien kehittymisen ansiosta. Kun edellisen kerran toimitin reseptejä, jouduin näpyttelemään käytännössä kaikki lääkärin reseptiin kirjoittamat tiedot uudelleen apteekin tietokoneelle. Nyt edellisten toimitusten viivakoodit ja sähköinen resepti ovat minimoineet turhan näpyttelyn.

Usein kuulee sanottavan, että Suomessa erikoissairaanhoito toimii hyvin, mutta perusterveydenhuolto tökkii pahasti. Hyvin toimivien terveyspalveluiden joukkoon kuuluu eittämättä myös apteekit, joilla on kaikki edellytykset kehittyä vielä nykyistäkin monipuolisemmiksi perusterveydenhuoltoa tukeviksi lähipalvelupisteiksi. Se edellyttää, että kehittämistä ohjaavat terveydenhuollon tarpeet.

Erkki Kostiainen

Kirjoittaja on proviisori ja Apteekkarilehden päätoimittaja.

PS. Lämmin kiitos apteekkari Leila Haukkalalle ja Mäntsälän apteekin koko henkilökunnalle kärsivällisyydestä ja asiantuntevasta perehdytyksestä.