Tervettä taloutta

ISI, VOIKSÄ kirjoittaa tähän kläs of klääns?”, alkoi seitsenvuotiaan poikani anelu alkusyksystä. Ipadin hakukenttään pitää naputella Clash of Clans, joka on pari vuotta sitten perustetun Supercellin hittipeli.

Lokakuussa japanilaiset maksoivat 1,1 miljardia euroa peliyhtiön puolikkaasta. Se oli hyvää nostetta uusia peliyrityksiä vilisevälle Slush-tapahtumalle. Kasvuyritysten ja pääomasijoittajien kohtaaminen veti marraskuussa Helsinkiin kansainvälisen median ja sai jopa pääministerin sekä Venäjän varapääministerin pukeutumaan pelipomojen tapaan huppariin.

Vähemmän huomiota sai se, että tapahtumassa oli esillä enemmän terveysalan kasvuyrityksiä kuin pelifirmoja. Startupeille järjestetyistä kisoista pääpalkinnon eli Demo Showcase -sarjan voitti suomalainen BetterDoctor. Palvelu auttaa amerikkalaista potilasta löytämään parhaaksi arvioidun lääkärin, ja se on saanut Yhdysvalloissa viisi miljoonaa käyttäjää ja alkuvaiheen rahoitusta liki kolme miljoonaa euroa.

KASVUYRITYKSEN täytyykin lähteä suoraan maailmalle. Alan sarjayrittäjä ja sijoittaja Timo Ahopelto sanoo, että tutkimusprojekti on helpompi aloittaa suuren amerikkalaisen kuin suomalaisen yliopistosairaalan kanssa.

Yhdysvalloissa sairaaloissa on omat yksiköt kehitysjohtajineen, jotka etsivät parhaita ideoita testattavaksi. Suomessa yritysten pitää löytää oikeat tyypit. Yhtenäinen kulttuuri puuttuu, ja tuotekehitykseen suhtaudutaan penseästi.

Yhteistyö yritysten kanssa koetaan pikemminkin häiriöksi kuin mahdollisuudeksi rahoittaa tutkimusta tai saada uusia hoitokeinoja käyttöön. Tämä on sääli, sillä pitkien etäisyyksien ja ikääntyvän väestön maassa uusia keinoja tarvittaisiin.

Niitä tarvittaisiin myös vientiin. Suomalaiset pelit keikkuvat iPad-listojen kärjessä, mutta helpommin menestystä saisi terveystekniikalla. Jos yksi tuhannesta lääkemolekyylistä päätyy markkinoille, niin pelimaailmassa menestyy yksi sadastatuhannesta.

TEKNOLOGIA TUO hoidon joka tapauksessa osaksi kuluttajan arkea. Italialainen lifescience-sijoittaja Francesco De Rubertis arvioi Slushissa, että muutaman vuoden päästä 60–70 prosenttia eurooppalaisista hoidetaan nykyiseen tapaan ja 30–40 prosenttia siirtyy teknologian tukemaan preventioon.

Todennäköisesti Kaapelitehtaan hämyssä nähtiin paremmin apteekkien tulevaisuuteen kuin samalla viikolla Messukeskuksen valoissa. Kun sensorit halpenevat, laitteiden laskentateho kasvaa ja liitettävyys paranee, kuluttajan ulottuville tulee vimpaimia ja ohjelmia, joiden tarkkuus päihittää perinteiset erikoissairaanhoidon tutkimusvälineet.

Luonteva myyntipaikka itsehoidon terveystekniikalle on apteekki. Samalla tavoin kuin asiakas saa lähimmästä terveydenhuollon toimipisteestään tukea itsehoitoonsa, hän voi saada opastusta laitteiden valintaan ja käyttöön.

Tämä pitää tietysti ottaa huomioon myös farmasian koulutuksessa. Terveydenhuollon digitalisoituminen on apteekkarille mahdollisuus.

Olli-Pekka Tiainen

Kirjoittaja on Julkaisuosakeyhtiö Eliaksen toimitusjohtaja