Taas meitä rokotetaan

ROMANIKERJÄLÄISILLÄ ei ole asiaa lääkäriin, mutta onneksi verottaja alkaa rokottaa pulloja kerääviä mummoja.

Aiemmin verottaja on rokottanut lähinnä piensijoittajia, perillisiä, autoilijoita ja tietysti palkansaajia.

Verottajan ohjelma on laaja, eikä jakeluun tarvita terveyskeskuksia. Lehtiotsikoiden mukaan vouti ennättää piikkeineen vaikka bensapumpulle.

VEROHALLINNON lisäksi liikkeellä on muitakin rokottajia. Aina kun jostain palvelusta aletaan laskuttaa rahaa, puhutaan rokottamisesta.

Rokottamalla on selätetty muun muassa isorokko, tuberkuloosi ja polio. Kohta voidaan voittaa malaria ja HIV, ehkä jopa Alzheimer.

Silti me käytämme tätä positiivista sanaa kuvaamaan taloudellista menetystä.

Ei olekaan ihme, että rokotevastaisuus on vahvinta juuri vauraassa Euroopassa.

Tuoreen, 67 maan asenteita selvittäneen brittiläis-singaporelaisen tutkimuksen mukaan peräti 41 prosenttia ranskalaisista epäilee rokotteiden turvallisuutta. Rutiköyhässä Bangladeshissa luku on vain 0,2 prosenttia.

VELKAANTUVASSA SUOMESSA rokottamiseen suhtaudutaan yhä myönteisesti. Kriittisiä on kuusi prosenttia vastaajista. Vain 1,5 prosenttia lapsista jää rokottamatta.

Kun postiluukusta kolahti kutsu tutkimukseen entistä tehokkaamman influenssarokotteen kehittämiseksi, ilmoitin lapseni mukaan.

Lopuksi kysyttiin, mistä sain tiedon tutkimuksesta. Vaihtoehtoina oli muun muassa neuvola ja Facebook, mutta ei apteekkia.

ITSE KUSTANNETTAVAT influenssarokotteet jaellaan apteekkien kautta. Niiden terveyspisteissä rokotetaan tuhansia ihmisiä, pääasiassa juuri kausi-influenssaa vastaan.

Kaikki vanhemmat asioivat apteekeissa, mutta neuvolassa ei kukaan sen jälkeen, kun lapsi on ohittanut taaperoiän.

Rokottamista tarjoavat apteekit joutuivat voittamaan ammattilaisten vastustuksen, eikä toiminta olisi alkanut ilman edistyksellisiä ylilääkäreitä.

Vaikka palvelu on osoittautunut menestykseksi, apteekkien hyödyntämiseen suhtaudutaan yhä nihkeästi.

Rokotuskattavuutta halutaan kuitenkin nostaa. Ehkä apteekkien kannattaisi itsekin pyrkiä aktiivisesti jakamaan virallista rokotusinformaatiota.

VEROTTAJAN ROKOTUSTILASTOISSA apteekkareita ei ole koskaan hyljeksitty. Osin tämä johtuu laista, jonka vuoksi koko apteekin tulos kirjataan apteekkarin tuloksi.

Käytäntö liioittelee apteekkarin ansioita, mutta kertoo myös sen, että yrittäjä maksaa veronsa kotimaahansa.

Terveyspalveluyrityksissä voittoja on siirretty konsernilainojen korkoina ulkomaille eikä yhteisöveroa ole tarvinnut maksaa.

Sote-uudistuksen valinnanvapaus lisää yksityistä palvelutuotantoa. Lakiuudistuksessa yrityksiltä voidaan edellyttää yhteiskuntavastuuta, kuten omien verotustietojen avoimuutta.

Se ei vielä takaa verojen maksamista.

KETJUT JA VEROPARATIISEJA hyödyntävät sijoittajat tulevat myös apteekkialalle, jos sääntelystä luovutaan.

Liberalismia ajava Antero Vartia näkee, että vapaan kilpailun edut voittavat tämän ongelman.

Markkinaliberalismin mallimaana pidetty Viro päätti kuitenkin palauttaa apteekit proviisorien omistukseen. Kun ainoa ohjaaja on raha, ei apteekkia kiinnosta rokottamisen kaltainen kansanterveystyö.

Näennäisesti tai oikeasti tappiollista ketjua on verottajankin vaikea rokottaa.

Rokotetuksi tulee tässä sanan negatiivisessa merkityksessä lähinnä syrjäseudun mummo.

Kirjoittaja on julkaisuosakeyhtiö Eliaksen toimitusjohtaja.