Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Biosta bulkiksi

Kolumni   28.08.2014 10:35  OLLI-PEKKA TIAINEN

TURUN TELAKAN PELASTUMINEN valtion ja saksalaisyhtiö Meyerin omistukseen herättää samanlaista ihastusta kuin Metsä Groupin suunnitelma uudesta sellutehtaasta Keski-Suomeen. Median ja päättäjien riemuun sisältyy toiveikkuutta siitä, että perinteinen teollisuus voisi sittenkin säilyttää asemansa tai jopa palata menneiden vuosien kukoistukseensa.

Yksittäiset valopilkut eivät muuta kokonaiskuvaa. Suomessa täytyisi kehittää tuotteita ja palveluita, joiden suunnittelusta ja valmistuksesta maksetaan enemmän kuin perinteisestä teollisuustyöstä.

Tällaista korkean jalostusasteen toimintaa on esimerkiksi Turun seudun lääketeollisuus, johon kuuluu lähes sata pientä bioyritystä. Lippulaivoista Bayer nousi toissa vuonna maan toiseksi suurimmaksi yhteisöverojen maksajaksi ja tilitti valtiolle liki 112 miljoonaa euroa.

Viime vuonna markkinoille tulivat ensimmäiset biohuuman tuottamat lääkkeet.

IHAN KIVUTTOMASTI ei tähänkään ole päästy. Vuosituhannen vaihteessa riskirahaa ja yhteiskunnan tukea jaettiin alalle epärealistisin odotuksin. Lääkekehityksen vaikeus yllätti sijoittajat. Yritykset keskittyivät teknologiaan ja unohtivat markkinoinnin ja liiketoimintastrategiat.

Lopulta Sitran ja Tekesin kaltaiset instituutiotkin luopuivat rahastoistaan. Bio-sana kelpasi enää polttoaineen ja sellutehtaan etuliitteeksi.

Hengissä sinnitelleet yritykset osoittavat, että lääkkeiden ja tutkimusvalmisteiden kehittäminen onnistuu kyllä muiltakin kuin Orionilta. Jos rahoitusta olisi tarjolla, ne voisivat kilpailla tutkimuksista, joita kansainväliset lääkejätit yhä useammin ulkoistavat pienemmilleen. Suomesta löytyy osaamista, lääketutkimukseen soveltuva geeniperimä ja hyvin rekisteröity tautihistoria.

Biopankit ja muut vahvuudet uhkaavat kuitenkin jäädä hyödyntämättä, sillä lääketutkimus on hiipunut kolmasosaan 2000-luvun huippuvuosista. Muualla maailmassa se on yksi nopeimmin kasvavista aloista.

ONGELMAT JOHTUVATmuustakin kuin rahasta. Yliopistosairaaloiden tutkimustoiminta on kutistunut, ja varsinkin yrityksiin suhtaudutaan nihkeästi.

Vaikka tutkimusprojekti jotenkin onnistuisi, valmista innovaatiota on vaikea saada käyttöön – olipa kyse lääkkeestä tai teknologiasta. Terveysteknologia on noussut tärkeimmäksi huipputeknologian vientialaksi, mutta kotimaassa kauppa ei käy.

Apteekkarissa 4/14 on esitelty Mendorin ja Modzin diabetestekniikkaa. Molemmat yritykset pitävät Suomea Euroopan vaikeimpana markkina-alueena. Kilpailutuksissa keskitytään hintaan, eikä uusi teknologia tai pitkäaikaishyötyjen arviointi sovi julkisiin hankintoihin.

Taaksepäinkin osataan mennä. Kun oikeusasiamies päätti, että lääkkeiden koneellista annosjakelua ei saa laskuttaa asiakkailta, osa kunnista päätti ottaa työn itselleen. Esimerkiksi Hyvinkäällä lasketaan, että hoitajat ehtivät annostella itse eikä yhtään uutta työntekijää tarvitse palkata. Samalla lisätään asiakkaiden kanssa vietettyä aikaa lähemmäs laatusuosituksia.

Koneellisessa järjestelmässä voi olla vielä kehittämistä, mutta on vaikea uskoa, että ihminen tekee mekaanisen työn tehokkaammin ja virheettömämmin kuin kone. Käsiä tarvittaisiin ihan muuhun.

Olli-Pekka Tiainen

Kirjoittaja on julkaisuosakeyhtiö Eliaksen toimitusjohtaja.


Kommentit

Olli-Pekka Tiainen 02.09.2014 14:36

Tässä tarkoitan takapajuisuudella sitä, että varsinkin kaupallisesti hyödynnettävä t&k-toiminta on kadonnut yliopistosairaaloista ja erikoissairaanhoidosta. Julkisissa hankinnoissa jyrää halvin hinta, eikä suomalaisilla innovaatioilla ole mahdollisuuksia referensseihin kotimaassaan. Puuttuu halua etsiä uusia ratkaisuja. Tietojärjestelmät ovat oma lukunsa

Erikoispainos 02.09.2014 06:44

Siis miksi julkinen sektori on takapajuinen? Yliopistojen tekemä tutkimus vai joku muu?

Sosialistifarmasia 29.08.2014 08:47

Fimean uusi taloudellista vaikuttavuutta tutkiva yksikkö ei keksi tekemistä. Tutkimusaiheita voi ehdottaa tälle Hyssälän ja Kuopion sosiaalifarmasian kaipaamalle tärkeälle yksikölle. Fimean sivuilla on kysely.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Taas meitä rokotetaan
04.11.2016 09:21 OLLI-PEKKA TIAINEN

Blogivieras 04.11.2016 09:21 OLLI-PEKKA TIAINEN


Potilasturvallisuus synnyttää uusia apteekkipalveluita
30.09.2016 09:57 Anna-Riia Holmström

Blogivieras 30.09.2016 09:57 Anna-Riia Holmström


Monimuotoisuutta muttei täysremonttia
02.06.2016 14:04 ANNIKA SAARIKKO

Blogivieras 02.06.2016 14:04 ANNIKA SAARIKKO


Uudet lääkehoidot ja riskin jakaminen
23.05.2016 10:32 LAURI PELKONEN

Blogivieras 23.05.2016 10:32 LAURI PELKONEN


Vastuu ympäristöstä osaksi ammattitaitoa
15.01.2016 11:00 TIINA SIKANEN

Blogivieras 15.01.2016 11:00 TIINA SIKANEN


Hallituksen suurin virhe
03.11.2015 10:45 OLLI-PEKKA TIAINEN

Blogivieras 03.11.2015 10:45 OLLI-PEKKA TIAINEN


Kiihtyykö viitehintajärjestelmän hintakilpailu?
28.09.2015 14:45 HEIKKI BOTHAS

Blogivieras 28.09.2015 14:45 HEIKKI BOTHAS


Onko elämää ilman digiä?
03.09.2015 14:13 KARI VÄISÄNEN

Kolumni 03.09.2015 14:13 KARI VÄISÄNEN


Zombeja ja aavetaloja
04.06.2015 08:34 OLLI-PEKKA TIAINEN

Kolumni 04.06.2015 08:34 OLLI-PEKKA TIAINEN


Apteekit turvaavat terveyspalveluita
09.04.2015 08:41 JARMO KANTONEN

Blogivieras 09.04.2015 08:41 JARMO KANTONEN