Onko kaloilla päänsärkyä?

YMPÄRISTÖALAN viranomaisten, järjestöjen, tutkimusyksiköiden ja eräiden säätiöiden luoman ympäristöfoorumin huhtikuisessa seminaarissa pohdittiin, onko kaloilla päänsärkyä.

Kysymys on ajankohtainen, ja siihen ollaan vasta heräämässä.

Seminaarissa kysyttiin, mitä vaikutuksia lääkkeillä on erityisesti vesiympäristöissä, joihin ne jätevesien mukana päätyvät.

Miten päästöihin voidaan vaikuttaa, ja kenen vastuulla se on?

Mikä on viranomaisten ja päätöksentekijöiden, terveydenhuollon ammattilaisten tai lääketutkimuksen rooli ja vastuu?

Minkä verran ympäristösivuvaikutuksia siedämme turvallisista ja toimivista lääkkeistä?

KYSEESSÄ EI OLE saman mittaluokan akuutti ongelma, kuin 1960-luvulla “Lievestuoreen Liisan” aikaan, jolloin erityisesti metsäteollisuus ja sitä kautta koko yhteiskunta heräili ympäristötietoisuuteen.

Lääkkeet ovat kovassa kontrollissa ja hyvin tutkittuja terapeuttisten vaikutustensa osalta. Ympäristövaikutuksiin ollaan kuitenkin vasta heräämässä.

Lääkkeiden teollinen valmistus tehtaan sisällä on laadukasta ja ohjeistettua. Omavalvonta toimii erittäin hyvin. Lääkejakelu on reguloitu tarkkaan. Potilaina ja lääkkeen käyttäjinä olemme hyvin suojeltuja.

Läheisessä joessa arveltiin olevan jo terapeuttisesti vaikuttava koostumus."

KUN AVAAMME OVEA hieman lisää, niin voimme kysellä, onko lääkeraaka-aineiden tuotanto esimerkiksi Intiassa laadukasta ja kontrolloitua.

Ainakin Hyderabatissa pidetyssä farmasian maailmanjärjestön (FIP) konferensissa 2011 voitiin läheisessä joessa arvella olevan jo terapeuttisesti vaikuttava koostumus.

Lääkkeet kulkeutuvat luontoon monella tavalla, niin ihmisten kuin tuotantoeläintenkin kautta.

Pitoisuudet vesistöissä ja lantaloissa eivät ehkä ole vielä suuren mekkalan väärtejä. On syytä kuitenkin valpastua. Tutkittua tietoa tulee koko ajan lisää.

JUOMAVETEMME PUTSARIT päästävät lääkeainejäämät läpi ja vieläpä muuntuneina.

Teknologia, jolla myös lääkeainejäämiä saataisiin eliminoitua, on jo olemassa. Sen käyttö olisi kuitenkin vielä kovin kallista.

Sveitsissä kerättiin vuosia rahastoa, jolla uusin puhdistusteknologia on nyt otettu käyttöön.

Joskus näin tehdään Suomessakin, sitten kun ympäristötietämyksen ja -tietoisuuden paine kasvaa ja “pilli viheltää”.

Voihan olla, että lääkkeiden käyttäjät eli kuluttajat heräävät jossain vaiheessa vaatimaan ympäristötietoisuutta myös lääkealalla.

LÄÄKEALAN TOIMIJAT kansallisella ja kansainvälisellä tasolla jo hyvin hereillä ja mukana miettimässä asiaa. Tiekarttoja on julkaistu niin FIP:n kuin EU:nkin piirissä. Oikein hyvä niin.

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan Generation Green –hanke tähtää ympäristötietoisuuden kasvattamiseen opetuksen, tutkimuksen sekä päätöksenteon ja lainsäädännön alueilla.

Positiivisinta on se, että lääkealan keskeisimmät sidosryhmät haluavat aidosti olla tässä työssä mukana.

Vaikka vastauksia kaikkiin alussa esitettyihin kysymyksiin ei vielä saatu, niin tilaisuus osoitti ensinnäkin sen, että lääkkeiden ympäristövaikutuksia on ryhdytty tutkimaan.

Tutkimusta toki tarvitaan lisää. Toiseksi tilaisuus osoitti, että merkittäviä vastakkainasetteluja ei ollut sen enempää tutkijoiden, toimijoiden kuin viranomaistenkaan kesken.

Eläköön vihreä farmasia!

Kirjoittaja toimii mm. opettajana Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa.