Miksi korjata sitä, mikä toimii?

KANSANEDUSTAJA Antero Vartia (vihr.) ajaa apteekkitoiminnan sääntelyn purkua ja esittää, että apteekkiluvat myönnettäisiin kaikille kriteerit täyttäville toimijoille.

En ole tästä ehdotuksesta innostunut, sillä en näe, mitä hyötyä apteekkitoiminnan vapauttamisesta olisi tavalliselle kansalaiselle.

Sen sijaan näen monia riskejä, jos lähdetään korjaamaan toimivaa ja hyvää järjestelmää.

TURHAN SÄÄNTELYN purkaminen on laajasti kannatettu poliittinen tavoite. Samalla on todettava, että kaikki sääntely ei ole turhaa.

Apteekkilupajärjestelmässä toimipisteverkosto on voitu ulottaa myös syrjäisemmille paikkakunnille, joista apteekkipalvelut todennäköisesti katoaisivat vapaan kilpailuehtoisen toiminnan myötä.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. On pidettävä huolta siitä, että elintärkeät palvelut eivät karkaa liian kauas kenenkään ulottuvilta. Apteekki on, ja sen on jatkossakin oltava, helposti saavutettava lähipalvelu.

Nykyjärjestelmä takaa myös asiantuntevan lääkeneuvonnan potilaalle, ja asiakastyytyväisyys onkin suomalaisissa apteekeissa huipputasoa.

APTEEKKIVERKOSTO ON nähtävä osana kansalaisten tarvitsemia terveyspalveluja, ei ensisijaisesti liiketoimintana.

Jos kuitenkin apteekkeja tahdotaan tarkastella puhtaasti yritystoiminnan näkökulmasta, tosiasiat puhuvat edelleen nykyjärjestelmän säilyttämisen puolesta.

Mikäli järjestelmä vapautettaisiin, moni pieni apteekki sulkisi ovensa ja apteekkiverkosto harvenisi."

Apteekkien yritysrakenne on lupakäytännön vuoksi ihanteellinen: apteekkiverkostomme on kotimaisissa käsissä, alalla on paljon pienyrittäjiä ja verotulot jäävät Suomeen, vieläpä paikallistalouteen.

Apteekkimaksulla tasataan suurten ja pienten apteekkien välisiä kannattavuuseroja. Pienimmät apteekit eivät maksa apteekkimaksua, joten ne saavat samasta lääkkeestä enemmän katetta kuin suuret apteekit.

Mikäli järjestelmä vapautettaisiin, moni pieni apteekki sulkisi ovensa ja apteekkiverkosto harvenisi.

NORJASSA TOTEUTETTIIN  kansanedustaja Vartian toivoma apteekkijärjestelmän uudistus vuonna 2001 ja Ruotsissa valtion apteekkimonopoli purettiin 2009.

Molemmissa apteekit ovat siirtyneet suurelta osin kansainvälisten yhtiöiden omistukseen. Norjassa sinnitellään ilman apteekkia peräti parissa sadassa kunnassa. Kokemukset naapurimaista puhuvat suomalaisen järjestelmän puolesta.

Tänä päivänä peräänkuulutetaan vastuullista ja ”kasvollista” omistajuutta. Suomalainen apteekkien toimilupajärjestelmä takaa molemmat. Miksi siis korjata sellaista, mikä ei ole rikki?

Kirjoittaja on kansanedustaja ja Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja.

Blogiin korjattu 18.3. kello 11:56 virheellinen tieto siitä, että apteekkiverkosto olisi uudistuksen myötä harventunut Ruotsissa ja Norjassa.