"Kaikkea mitä saa"

NAPPIA PAINAMALLA eteeni avautuu noin parinkymmenen e-reseptin lista.

"Ihan kaikkiko nämä ovat käytössä", kysyn iäkkäältä mieheltä.

"Juu, ihan kaikki."

"Voisitko luetella käytössäsi olevat lääkkeet", yritän vielä tarkentaa.

"No siellähän ne näkyvät!" Asiakas alkaa jo hermostua.

Valitsen jokaisen reseptin käsittelyyni, ja parin minuutin haastattelun jälkeen listalle jää viisi lääkettä. Tässäkin joukossa on tosin kahta samaan statiiniryhmään kuuluvaa kolesterolilääkettä. Apteekkiohjelma ei huomaa mitään yhteisvaikutusta, koska atorvastatiinilla ja simvastatiinilla ei sellaisia suoranaisesti ole.

Näitä kahta lääkettä ei kuitenkaan saisi käyttää yhtä aikaa, muun muassa maksa-arvojen nousun vuoksi. Silti asiakas oli syönyt molempia jo yli puoli vuotta.

MIES OLI JOUTUNUT veritulpan vuoksi sairaalaan, jossa lääkäri oli ihmetellyt, miksei atorvastatiini ole jo käytössä. Samalla lääkäri oli poistanut lääkelistalta simvastatiinin, mutta ei ollut mitätöinyt e-reseptiä.

Potilas ei tiennyt, että simvastatiini oli poistettu lääkityksestä. Kun veritulpan kaltaisesta kriisistä toivutaan ja kotiudutaan, eivät kaikki hoitohenkilökunnan neuvot jää kerrasta mieleen.

Kymmenen minuutin odottelun jälkeen sain yhteyden sairaalaan ja kyseiseen lääkäriin. Hän kauhistui tilanteesta. Lääkäri oli kertonut asiakkaalle, ettei simvastatiinin käyttö jatkuisi enää sairaalareissun jälkeen. Myös Apotista automaattisesti tulostuva ohje näin oli sanonut.

Yhtä kaikki, asiakas ei kuitenkaan sitä enää apteekkiin tullessaan muistanut.

Kaikkia meitä tarvitaan varmistamaan lääkehoidon onnistuminen. Jos yhdeltä unohtuu jokin neuvo, osaa toinen sen paikata.

Lopulta asiakas poistui erittäin kiitollisena. Neuvoin häntä vielä käymään maksa-arvojen mittauksessa terveyskeskuksessa. Suuremmilta vahingoilta ilmeisesti säästyttiin, sillä mies vaikutti olevan hyvässä kunnossa.

TÄLLAISTA ON APTEEKIN arki. Vaikka tietokone tunnistaakin automaattisesti lääkeaineiden selkeät yhteisvaikutukset, se ei hoksaa kaikkia päällekkäisyyksistä aiheutuvia seurauksia. Tällä kertaa asiakkaan pyyntö "kaikkea mitä saa" auttoi löytämään merkittävän ongelman.

Mikä olisi estänyt tilanteen? Esimerkiksi lääkelista, selkeämmät ohjeet sairaalasta tai se, että asiakas olisi tuntenut lääkityksensä paremmin. Nykyään lääkkeiden käyttäjiä ohjeistetaan osallistumaan lääkehoitoonsa, esimerkiksi lääkehoidon päivän teemalla ”Tunnetko lääkehoitosi tavoitteet?”

Kun potilas tuntee lääkehoitonsa tavoitteet, voidaan olettaa, että hän kykenee jollain tavoin tunnistamaan ja kyseenalaistamaan lääkityksensä mahdollisia päällekkäisyyksiä.

Aina asiat eivät silti mene niin kuin on suunniteltu, ja siksi tarvitaan meitä kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia varmistamaan lääkehoidon onnistuminen. Jos yhdeltä osapuolelta unohtuu jokin neuvo, osaa toinen sen paikata.

Näin saadaan terveydenhuoltoon ehjä kokonaisuus, johon mahtuu myös inhimillisiä virheitä.

Kirjoittaja vastaa Farmania Oy:n viestinnästä ja opiskelijarekrytoinnista ja keikkailee asiakasapteekeissa pääkaupunkiseudulla.