Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Virkamies palasi apteekkiin

Apteekkityö   14.09.2020 08:47  TARU VANHALA TARU VANHALA

,

Monet apteekkipaluusta haaveilevat väheksyvät Leila Mälkösen mielestään turhaan osaamistaan. ”Jos näinkin vanhana oppii uutta ja onnistuu palaamaan, nuoremmilla ei ole mitään ongelmia, jos vain kiinnostusta riittää!”

U-käännös: 2000-luvun apteekki osoittautui aivan eri maailmaksi, kuin se, mistä Leila Mälkönen oli aikoinaan lähtenyt.

Pitkän uran Lääkelaitoksen virkamiehenä tehnyt farmaseutti Leila Mälkönen oli jo ehtinyt tuudittautua ajatukseen eläkevirasta. Päätös Lääkelaitoksen lopettamisesta ja uuden Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen, Fimean perustamisesta Kuopioon vuonna 2009, pisti suunnitelmat uusiksi.

Epätietoisuus tulevaisuudesta alkoi ahdistaa. Kuopioon lähteminen ei ollut vaihtoehto, teini-ikäisellä pojalla oli koulu kesken ja mies ei työn puolesta pystynyt muuttamaan.

Edessä oli uuden työpaikan etsiminen 52-vuotiaana.

– Joka paikassa peloteltiin, että jos olet yli nelikymppinen, et enää kelpaa mihinkään, Mälkönen kertoo.

Apteekki oli Mälkösen mielessä viimeinen vaihtoehto. Edellisen kerran hän oli valkoinen takki päällä palvellut asiakkaita 1980-luvun alussa. Aikana, jolloin farmaseutti ei saanut antaa lääkeneuvontaa ja purkit olivat piilossa tiskin takana.

Malmin apteekin silloinen apteekkari Kirsi Pietilä näki kuitenkin pitkän virkamiesuran tehneessä farmaseutissa potentiaalia, ja Mälkönen palasi apteekkiin 25 vuoden tauon jälkeen.

– Psyykkasin itseäni, että kyllä mä pärjään. Näytän vanhalta, arvokkaalta ja tietäväiseltä. No, ei se kyllä pitkälle riittänyt, hän nauraa nyt.

Jotain vanhaa, paljon uutta

2000-luvun apteekki osoittautui aivan eri maailmaksi, kuin se, mistä Mälkönen oli aikoinaan lähtenyt. Farmaseutit eivät enää seisoneet jäykkänä tiskin takana vaan antoivat sujuvasti lääkeneuvontaa itsehoitomyymälässä. Tuotevalikoima oli valtava. Kilotavaroiden myynti oli loppunut lähes kokonaan.

– Alku oli kyllä haastava. Ensimmäisen viikon jälkeen olin ihan kyynel silmässä, että mihin olin oikein ryhtynyt. Uutta asiaa tuli niin paljon, että aivot kiehuivat, Mälkönen kuvailee.

Onneksi apteekissa oli edelleen käytössä vanha tuttu Salix-järjestelmä ja reseptilääkevalikoimakin oli hyvin hallussa. Mälkönen oli Lääkelaitos-vuosinaan ollut mukana laatimassa lääkevaihtoraportteja ja tunsi hyvin markkinoilla olevat vaikuttavat aineet ja keskenään vaihtokelpoiset valmisteet. Viranomaisasioissa hän pystyi jopa neuvomaan kollegoita, mistä oikea tieto löytyy.

Apteekkiin paluun jälkeen Leila Mälkönen on huomannut, kuinka paljon ihmiset oikeasti tarvitsevat lääkeneuvontaa.

Viestintätaidot korostuvat neuvonnassa

Mälkönen myöntää, että lääkeneuvonta toi aluksi paineita ja opittavaa oli paljon.

– Ei se ihan mallikelpoisesti alussa sujunut, mutta siihen on pikkuhiljaa oppinut.

Virkamiesaikana myös käsitys lääkeneuvonnan tarpeellisuudesta oli erilainen. Mälkönen muistelee pohtineensa, ettei itsehoitolääkkeiden myynti päivittäistavarakaupassa olisi mahdottomuus. Apteekkiin paluun jälkeen hän on huomannut, kuinka paljon ihmiset oikeasti tarvitsevat lääkeneuvontaa.

Jos S-marketista menisi vaivoihinsa ostamaan lääkkeitä oman diagnoosin perusteella, se voi mennä tosi pahasti pieleen.

Mälkönen kehuu nuorten kollegoidensa ammattitaitoa. Farmaseuttikoulutus vastaa nykyään hänen mielestään paljon paremmin työelämää ja keskittyy oikeisiin asioihin.

– Vieläkin mietin, miksi aikoinaan piti puoli vuotta tehdä jotain sakkakokeita, kun niitä tietoja ei ole sen jälkeen mihinkään tarvinnut, hän muistelee huvittuneena opiskeluaikojaan.

Hierarkia kadonnut

Mälkönen lähti aikoinaan virkamiesuralle apteekin huonontuneen työilmapiirin takia. Farmaseuttien ja proviisorien kuusi viikkoa kestänyt lakko vuonna 1983 kiristi tunnelmaa silloisessa työpaikassa.

– Ilmapiiri muuttui lakon jälkeen todella ahdistavaksi. Vaikka lähdit aamulla hyvällä mielellä töihin, puolen tunnin jälkeen olit jo täynnä raivoa, hän kuvailee.

Sen aikainen apteekki oli myös huomattavasti hierarkkisempi järjestelmä. Mälkönen muistaa nuorena farmaseuttina saaneensa kerran haukut johtavalta proviisorilta, kun oli ruuhka-aikaan erehtynyt huomauttamaan kollaamattomista lääkkeistä ja odottavista asiakkaista.

Tämän päivän apteekki on huomattavasti rennompi ja tasavertaisempi työpaikka, jossa korostuu tiimityö. Erilaisuutta arvostetaan ja työntekijöiden omat vahvuudet pääsevät esiin.

– Yksi jaksaa nuuskia saldoja, toinen on erinomainen lääkeneuvonnassa, kolmas virtuoosi organisoimaan asioita, Mälkönen kuvailee.

Kehuja hän antaa myös nykyiselle apteekkarille Sirpa Peuralle, jolla on laaja kokonaisnäkemys lääkealasta.

Työyhteisönä apteekki on Mälkösen mukaan paljon tiiviimpi kuin viranomaislaitos. Apu ja vertaistuki on aina lähellä.

– Se on tosi luontevaa apteekissa, täällä pähkitään asioita yhdessä.

Yllätys lomalta palatessa

Vuosikausia toimistotyötä tehnyt Mälkönen ei virkamiehen kahdeksasta neljään rytmiä enää kaipaa. Iltavuorot ovat mukavaa vaihtelua.

– Tykkään herätä aamulla omaan tahtiin. On kiva harrastaa ennen töihin tulemista, esimerkiksi käydä vesijuoksemassa työkaverin kanssa, hän kertoo.

Todellista luksusta apteekkityössä on lomalta palaaminen. Apteekissa ei odota kasa tekemättömiä töitä ja 200 lukematonta sähköpostia. Asiakkaat eivät ole jonossa oven takana odottamassa.

– Oli aivan ihmeellistä tulla ensimmäisen kerran lomalta takaisin apteekkiin, hän tiivistää.

Juttu on viimeinen osa kolmiosaisesta juttusarjasta, jossa kerrotaan farmasian ammattilaisten paluusta apteekkityöhön. Sarjan ensimmäisessä osassa omasta paluustaan kertoi proviisori Susanna Hautakangas, toisessa osassa farmaseutti Susanna Nyström. 

Arkisto


Suomen Apteekki uhmaa KKV:n kieltoa apteekki-nimen käytöstä
01.09.2016 13:00 INKERI HALONEN

valeapteekki 01.09.2016 13:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: Farentan palveluja käyttää vuosittain yli 300 apteekkia.
01.09.2016 12:38

01.09.2016 12:38


Oriola-KD osti Farentan
01.09.2016 12:29 ERJA ELO

Lääketukut 01.09.2016 12:29 ERJA ELO


Apteekkari: Hieno juttu, että ympäristöasiat saivat näin hyvän vastaanoton Fipissä!
01.09.2016 11:31

01.09.2016 11:31


Apteekkariliiton lääkejäteselvitykselle hopeaa FIP:ssä
01.09.2016 09:57 ERJA ELO

Ympäristö 01.09.2016 09:57 ERJA ELO


Apteekkari: Eilisessä nikotiinikorvaustuotteiden kustannuksia käsitelleessä uutisessamme puhuttiin virheellisesti hinnoista. Kelan tutkijoiden blogi tarkasteli nikotiinikorvaustuotteiden määritellyn vuorokausiannoksen tukkuhintaista kustannusta. Ohessa korjattu uutinen.
31.08.2016 15:02

31.08.2016 15:02


Apteekkari: Kelan tutkijat Terhi Kurko ja Leena K. Saastamoinen tutkivat, miten vapaa kilpailu vaikutti nikotiinikorvaustuotteiden hintoihin.
30.08.2016 14:13

30.08.2016 14:13


Kelan tutkijat: Nikotiinikorvaustuotteiden kustannus noussut
30.08.2016 14:08 INKERI HALONEN

Tupakoinnin lopetus 30.08.2016 14:08 INKERI HALONEN


Apteekkari: MTV kertoi muutama päivä sitten, että EpiPen-kynän hinta on noussut Yhdysvalloissa huimasti, ja ero Suomeen on valtava. Wall Street Journalin avulla vertailimme, millaiset hintaerot uusilla syöpä-, nivelreuma-, ja ms-taudin lääkkeillä maiden välillä on.
29.08.2016 13:08

29.08.2016 13:08


EpiPen vain yksi esimerkki - Myös muiden elintärkeiden lääkkeiden hinnoittelussa huima ero
29.08.2016 12:10 INKERI HALONEN

Lääkekorvaukset 29.08.2016 12:10 INKERI HALONEN