Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Vanhuspalveluiden henkilöstömitoitus rahoitetaan osin lääkehuollosta leikkaamalla

apteekkitalous   06.02.2020 17:19  ERKKI KOSTIAINEN ERKKI KOSTIAINEN

, Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru tiedotustilaisuudessa valtioneuvostossa 6.2.2020, jolloin vanhuspalveluiden sitova henkilöstömitoitus päätetettiin hallituksessa. Kuva Erkki Kostiainen

Ministeri Krista Kiuru kertoi hallituksen sopimista uudistuksista medialle valtioneuvoston linnassa torstaina.

Hallitus esittää, että iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa henkilöstömitoitus olisi vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Hallitus antoi esityksen vanhuspalvelulain muuttamisesta torstaina (6.2.). Lain on tarkoitus tulla voimaan jo elokuun alussa. Lakiin tulisi kuitenkin siirtymäaika 1.4.2023 saakka, jotta kunnilla ja kuntayhtymillä sekä palveluntuottajilla olisi mahdollisuus varautua henkilöstötarpeen kasvuun.

– Jokainen vanhuspalveluyksikössä asuva ansaitsee laadukkaat palvelut. Sitova henkilöstömitoitus on merkittävä ja välttämätön parannus vanhuspalveluiden laatuun. Nyt on ikäihmisten vuoro, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) totesi tiedotustilaisuudessa.

Henkilöstömitoituksen rahoitus ratkaistaan hallituskauden menokehyksen puitteissa. Vuoden 2023 rahoitus ratkaistaan pääosin STM:n pääluokan sisältä siten, ettei se vaaranna palveluiden tai etuuksin nykyistä tasoa eikä hallitusohjelmassa sovittuja tavoitteita.

-> Millä aikataululla apteekkiuudistus tehdään, ministeri Krista Kiuru?

Lääkehuollon tehostaminen yksi merkittävä rahoituslähde

Sitovan hoitajamitoituksen vuotuiset kustannukset ovat liki 240 miljoonaa euroa, josta 70 miljoonaa on katettu valmiiksi budjettikehyksiin. Koska laki tulee voimaan kesken vuotta 2023, katettavia kustannuksia voimaantulovuodelle jää noin 136 miljoonaa euroa.

Miljoonia haetaan leikkaamalla yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksia sekä tehostamalla palveluhankintoja ja ostopalveluita järjestäjien koon kasvaessa sote-uudistuksen myötä. Muita merkittäviä rahoituslähteitä ovat digitalisaation nykyistä parempi hyödyntäminen terveydenhuollossa sekä apteekkijärjestelmä ja lääkehuollon kehittäminen.

Konkreettisena keinona ministeri Kiuru mainitsi rationaalisen lääkehoidon ja biosimilaarien käytön edistämisen sekä apteekkijärjestelmän tehostamisen. 

– Lähtökohtana on, että potilaiden maksurasitusta ei kasvateta, ja että virkavalmistelussa voitaisiin tarkemmin kartoittaa keinot, joilla lääkehuolto voitaisiin toteuttaa nykyistä kustannustehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaisi toimenpiteitä avohuollon lääkejakelu- ja korvausjärjestelmään.

Tarkemmin Kiuru ei halunnut avata apteekkijärjestelmään kohdistuvia toimenpiteitä, sillä lääke- ja apteekkiasiat kuuluvat ministeriön sisäisen työnjaon mukaisesti ministeri Aino-Kaisa Pekoselle (vas). Myöskään lääkehuoltoon kohdistuvien leikkausten suuruudesta ei tiedotustilaisuudessa kerrottu, vaan ne tullaan valmistelemaan kevään kehysriiheen.

Osa hallitusohjelmaa

Iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen on osa pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmaan sisältyvää ikäohjelmaa. Hallitusohjelmaan sisältyy myös lääkehuollon kokonaisuuden uudistaminen pitkäjänteisesti sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin (2019:5) sisältyvän tiekartan suuntaviivojen mukaisesti. Tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta varmistaen lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus.

Apteekkialan laajemman uudistustyön pohjaksi hallituskauden aluksi tehdään selvitys, jonka tavoitteena on muodostaa kattava kuva lääkkeen vähittäishinnan muodostumisesta ja lääkejakelusta. Sen pohjalta arvioidaan mahdollisuudet laajentaa apteekkien omistajapohjaa. Selvitystyö alkoi esiselvityksellä, jonka STM julkaisi tammikuun lopulla.

Arkisto


Hengitysoireiden taustalla usein psykologisia tekijöitä
29.03.2018 13:15 INKERI HALONEN

Tutkimus 29.03.2018 13:15 INKERI HALONEN


Tuore selvitys: Suomalaiset kannattavat apteekkisääntelyä
28.03.2018 13:00 ERKKI KOSTIAINEN

Apteekkijärjestelmä 28.03.2018 13:00 ERKKI KOSTIAINEN


Virheet ja puutteet resepteissä tavallisia – yleensä ne selviävät apteekissa
28.03.2018 08:22 ERJA ELO

sähköinen resepti 28.03.2018 08:22 ERJA ELO


Adrenaliini-injektorit lopussa tukkuliikkeistä
27.03.2018 15:25 ELINA AALTONEN

Saatavuusongelmat 27.03.2018 15:25 ELINA AALTONEN


Mielinauha-keräys alkaa! Apteekit mukana tukemassa työtä mielenterveyden hyväksi
27.03.2018 09:00

Kampanjat 27.03.2018 09:00


Ministeri Mattila: ”Suomalaisissa apteekeissa on asiantuntijuutta, jota monissa maissa voitaisiin kadehtia”
22.03.2018 10:20 ERJA ELO

rationaalinen lääkehoito 22.03.2018 10:20 ERJA ELO


Miltä näyttää apteekin arki? Seuraa Twitter-tempausta Lääkehoidon päivänä!
20.03.2018 10:00 ELINA AALTONEN

Kampanjat 20.03.2018 10:00 ELINA AALTONEN


Lääkehoidon päivä lähestyy! Apteekeissa tapahtumia ympäri Suomea
19.03.2018 14:25 INKERI HALONEN

Kampanjat 19.03.2018 14:25 INKERI HALONEN


Opioidit eivät sovi selkä-, lonkka- tai polvikipujen hoitoon
19.03.2018 07:06 UUTISPALVELU DUODECIM

Lääkehoito 19.03.2018 07:06 UUTISPALVELU DUODECIM


Oriolan lääkejakelukriisistä kertova juttu palkittiin Edit-kisassa
16.03.2018 09:35 INKERI HALONEN

16.03.2018 09:35 INKERI HALONEN