Lääkekorvausjärjestelmä ohjaa tehokkaasti uusien lääkkeiden käyttöä.

Tämä käy ilmi farmasian lisensiaatti Jaana Martikaisen väitöstutkimuksesta, jossa tarkastellaan muun muassa lääkekorvausjärjestelmän säädösten vaikutuksia uusien lääkkeiden kulutukseen.

Uuden lääkkeen markkinoille tulon jälkeinen jakso, jolloin lääke on sairasvakuutuksesta ainoastaan peruskorvattava, hillitsee sen käytön yleistymistä tehokkaasti. Esimerkiksi glaukoomalääke dortsolamidin kulutus kasvoi vuodessa 109 prosenttia erityiskorvattavuuden myötä. Lääkkeestä maksettu suurempi korvaus lisäsi käyttäjien määrää ja kerralla ostettua lääkemäärää, mutta päiväannoksiin sillä ei ollut vaikutusta.

Samalla kun korvausjärjestelmä pitää uusien lääkkeiden käyttäjämäärät kurissa, se myös tukee vanhempien, edullisempien ja paremmin tunnettujen lääkkeiden käyttöä.

Myös korvauksen rajoittamisella voidaan ohjata tehokkaasti lääkkeiden käyttöä.

Syksyllä 2006 kalleimpien kolesterolilääkkeiden, atorvastatiinin ja rosuvastatiinin, korvaukset rajoitettiin potilaille, joilla oli suuri sydäntapahtumien riski, ja jotka eivät voineet käyttää edullisempia valmisteita.

Rajoituksen jälkeen kalliita statiineja ei enää käytetty hoidon aloitukseen ja lähes puolet niitä käyttäneistä siirtyi edullisempiin vaihtoehtoihin. Kalliit hoidot kohdistuivat näin sairaammille potilaille kuin aikaisemmin. (MS)

Farmasian lisensiaatti Jaana Martikaisen sosiaalifarmasian alaan kuuluva väitöskirja Uusien lääkkeiden markkinoille tulo ja lääkekustannuksiin vaikuttaminen tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa perjantaina 27. tammikuuta.