Viisiosainen sarja esittelee kaikki Suomen sote-yhteistyöalueet ja niiden maakunnat. Sarja alkaa pohjoisimmasta Suomesta.

Yli puolet Suomen pinta-alasta ja hiukan yli kymmenen prosenttia väestöstä. Pitkiä etäisyyksiä, länsirannikkoa, itärajaa, tuntureita, vesistöjä, valtavasti metsää, korkeaa teknologiaosaamista, kasvavia kaupunkeja ja hiihtokeskuksia sekä autioituvia syrjäseutuja.

Siltä näyttää Suomen maantieteellisesti suurin, mutta väestöllisesti pienin erityisvastuualue, eli Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue eli tuleva Pohjoinen yhteistyöalue.

Sen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. 

Haasteena valtavat etäisyydet, pelko maakuntakohtaisista kilpailutuksista

Soten valmistelu herättää alueen apteekeissa epätietoisuutta, toiveikasta odotusta, mutta myös suurta huolta.

Huolen suuruus on suoraan verrannollinen maakuntien ja etäisyyksien suuruuteen. Mitä tapahtuu paikallisen apteekin kannattavuudelle, jos esimerkiksi lääkkeiden koneellinen annosjakelu tai sosiaalihuollon yksiköiden lääkehuolto kilpailutetaan koko maakunnan alueella?

Mitä tapahtuu oman kylän vanhuksille, jos terveyspalvelut keskitetään kaupunkeihin ja apteekkipalveluiden toimintaedellytykset heikkenevät?

Mitä tapahtuu terveydenhuollon paikalliselle yhteistyölle? Jääkö alueille tilaa paikallisesti parhaille ratkaisuille?

Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa näyttävät mallia apteekin roolin pohtimisessa

Apteekin roolia sotessa on toistaiseksi ehditty pohtia vain Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa.

Kainuussa käynnistyy keväällä apteekkien, julkisen ja yksityisten palveluntuottajien etähyvinvointikokeilu.

Pohjois-Pohjanmaalla viimeistellään parhaillaan soten loppuraporttia. Sitä varten teetettiin 16 väliraporttia, joista yksi koski lääkehuoltoa.

Raportin sanoma oli selvä: yhteistyötä avohuollon apteekkien kanssa halutaan lisätä.

Pohjoisen alueen apteekeilla on selvästi toiveita ja tulevaisuudenuskoa soten suhteen, ja se ohjaa apteekkien toiminnan kehittämistä: yhä useampi aikoo ottaa palveluvalikoimaansa sairaanhoitajan palvelut ja mittaukset, etälääkäriyhteyden ja eritasoiset lääkityksen ja inhalaatiohoidon tarkistuspalvelut ja valmistautuu toimimaan terveydenhuollon matalan kynnyksen lähipalveluna.

Henkilökuntaa koulutetaan, ja henkisesti moni valmistautuu tarjoamaan myös rokotuksia, jos oikeus siihen apteekeille jossain vaiheessa myönnetään.

Rationaalinen lääkehoito on ykkösasia

Ja kuten eräs alueen apteekkari toteaa, ”rationaalisesta lääkehoidosta puhuvat nyt kaikki”.

Apteekkilaiset käärivät sen suhteen hihojaan ja tehostavat tehokkaan ja turvallisen lääkehoidon varmistavia palveluitaan.

Eikä syyttä: OYS:n yhteispäivystyksessä toteutetun tutkimuksen mukaan lähes joka neljäs yli 65-vuotias tuli päivystykseen lääkityksen vuoksi.

Mahdollisesti useiden satojen kilometrien takaa. Kenties Kela-kyydillä. Kenties kuinka monetta kertaa.

Lukuisat OYS-erva-alueen apteekit ovat mukana apteekkien Terveydeksi, Suomi! -kampanjassa ja tarjoavat Lääkityksen tarkistuspalvelua yhteensä tuhannelle.

Apteekkien toiveena on, että lääkehoidon arviointi- ja muita apteekkipalveluita voisi jatkossa ostaa myös palvelusetelillä.

Lue lisää Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin alueen kuulumisia  Apteekkari.fi:stä ja Apteekkarilehdestä!

**

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue

• Suomen erityisvastuualueista laajin, sillä se kattaa yli puolet Suomen pinta-alasta.
• Alueella asuu noin 742 000 ihmistä.

**

Soten viisi yhteistyöaluetta

Suomi on jaettu viiteen yhteistyöalueeseen, jotka vastaavat nykyisiä erityisvastuualueita. Yhteistyöalueen maakunnat sopivat muun muassa maakuntarajat ylittävistä palveluista ja yhteistyöalueella tehtävistä sosiaali- ja terveydenhuollon investoinneista.

**

Sarjan seuraava osa käsittelee Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen maakuntia, eli Pohjois-Karjalaa, Pohjois-Savoa, Etelä-Savoa ja Keski-Suomea. Juttu julkaistaan 6.4. ilmestyvässä Apteekkarilehdessä ja sen jälkeen Apteekkari.fi:ssä.

Lisää aiheesta