Apteekkialan sääntely purettiin vuonna 2007 täysin. Kolme seuraavaa vuotta osoitti, että se oli virhe.

Sääntelyn poistamisella mukailtiin EU:n sisämarkkinaperiaatteita, joiden mukaan kuka tahansa EU-kansalainen voi omistaa ja perustaa yrityksen milloin ja mihin haluaa.

Apteekkilupien vapauttamisella haluttiin lisätä kilpailua, laskea lääkkeiden hintoja ja vähentää valtion lääkekuluja. Myös apteekkipalvelujen saatavuutta ja laatua haluttiin lisätä.

Lopputulos oli päinvastainen: lääkkeiden hinnat nousivat 33 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2010 ja palvelujen saatavuus heikentyi. Valtion lääkekulut eivät myöskään laskeneet. Muutos johti myös kovaan kilpailuun, mikä puolestaan johti siihen, että satojen apteekkien tuottavuus laski lähes kannattamattomaksi.

Kolmen vuoden kokemusten jälkeen Unkari palasi tiukempaan sääntelyyn. Vuoden 2011 alusta alkaen apteekkeja ei ole voinut perustaa enää vapaasti. Vuoteen 2014 mennessä yksittäisen apteekin omistuksesta vähintään 25 prosenttia pitää olla apteekissa työskentelevällä proviisorilla ja vuoteen 2017 mennessä yli puolet.

Apteekkitoiminnan sääntely kuuluu jäsenvaltiolle

EU-tuomioistuin linjasi vuonna 2009, että apteekkien kansalliset omistusrajoitukset eivät ole EU:n perustamissopimuksen vastaisia.

Tuomioistuin painotti ratkaisussaan sitä, että lääkkeet eivät ole mitä tahansa tuotteita, sillä ne voivat aiheuttaa myös vakavaa haittaa terveydelle. Tuomioistuin totesi myös, että vaikka proviisoriomistajankin tavoitteena on tuottaa voittoa, hänen on otettava apteekin pidossa huomioon myös ammatilliset lähtökohdat. (ED, TK)

Aiheesta lisää tällä viikolla ilmestyvässä Apteekkarilehdessä.