Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Tutkimus: Lääkehoitoon sitoutuminen parantaa sydäninfarktipotilaiden ennustetta

Sydän  Tutkimus   09.11.2020 08:39  HANNA HYVÄRINEN INGIMAGE

INGIMAGE,

Sydänkohtauksesta toipuvan potilaan ennusteeseen voidaan vaikuttaa hyvällä lääkehoidolla. Ongelmana on kuitenkin potilaiden sitoutuminen hoitoon.

Sydänkohtauksesta toipuvan potilaan pitkäaikaisennusteeseen voidaan vaikuttaa merkittävästi hyvällä lääkehoidolla, jos potilaat sitoutuvat siihen. Tutkimuksen mukaan infarktin jälkeen määrätyn kolesterolilääkkeen käytön lopettaminen lisäsi selvästi potilaiden kuolemia. 

Riskitekijöiden hyvä lääkehoito vaikuttaa sydäninfarktipotilaiden pitkäaikaisennusteeseen. Lääkehoitoihin kuuluvat muun muassa kolesterolilääke statiini ja joissakin tilanteissa beetasalpaaja.

Potilaiden sitoutumisen lääkehoitoon on kuitenkin havaittu olevan vain välttävää. Aiemmissa tutkimuksissa jopa 5–20 prosenttia infarktipotilaista ei käyttänyt heille määrättyjä lääkkeitä lainkaan ja 20–50 prosenttia söi lääkkeitään epäsäännöllisesti tai lopetti ne ensimmäisen seurantavuoden aikana.

Lääketieteen lisensiaatti Jaakko Allonen selvitti Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessaan sydäninfarktipotilaiden lääkkeiden käyttöä ja sen vaikutusta potilaiden kuolleisuuteen.

Tutkimuksessa selvisi, että vaikka 95 prosentille sydäninfarktipotilaista kirjoitettiin sairaalasta kotiutuessa statiiniresepti, vain vähän yli 60 prosenttia potilaista käytti statiinia säännöllisesti. Vajaa 5 prosenttia ei käyttänyt statiinia lainkaan ja yli 30 prosenttia käytti lääkitystä vain epäsäännöllisesti.

Statiinia käyttämättömien potilaiden kuolleisuus oli tutkittavana ajanjaksona kolminkertainen verrattuna säännöllisesti statiinia käyttäviin.

– Säännöllisesti statiinia käyttävien kuolleisuus oli tutkimuksen tulosten mukaan 4,9 prosenttia, kun potilailla, jotka eivät käyttäneet statiinia, se oli 14,9 prosenttia, Allonen kertoo yliopiston väitöstiedotteessa.

Beetasalpaajien pois jättäminen lisää kuolleisuusriskiä

Tutkimukseen osallistuneista sydäninfarktipotilaista beetasalpaajia käytti ensimmäisen vuoden aikana säännöllisesti lähes 87 prosenttia potilaista, mutta kahdeksantena seurantavuotena vastaava luku oli vain 71 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan kuolleisuuden riski oli lähes kaksinkertainen, jos potilas ei käyttänyt beetasalpaajia.

– Beetasalpaajien merkitystä sydäninfarktin jälkihoidossa on kyseenalaistettu erityisesti matalan riskin infarktipotilailla, mutta heidän keskuudessaan kuolleisuuden riski oli edelleen 1,6 -kertainen, mikäli potilas ei käyttänyt beetasalpaajaa, Allonen huomauttaa.

Tulehduskipulääkkeitä tulisi välttää sydäninfarktipotilailla

Viime vuosina on useaissa tutkimuksissa todettu, että tulehduskipulääkkeet eivät sovi sydäninfarktipotilaille, sillä ne lisäävät kuolleisuuden ja uusintasydäninfarktinkin riskiä. Silti osa sydäninfarktin sairastaneista käyttää reseptillä määrättyjä tulehduskipulääkkeitä.

– Yli puolet aineistomme potilaista osti reseptillä määrättyä tulehduskipulääkettä vähintään kerran infarktin jälkeen. Vaikka tieto tulehduskipulääkkeiden haitallisuudesta sydänpotilailla on lisääntynyt, tulehduskipulääkkeiden käyttö väheni vain hyvin vähän, Allonen sanoo.

Tulehduskipulääkkeitä määrätään siis suosituksista huolimatta edelleen sydäninfarktipotilaille.

Allonen väittelee aiheesta perjantaina 13.11.

Arkisto


Apteekkari: Onko sukupuolella yrittäjyydessä väliä? On, ja siksi siitä pitää yhä puhua, sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Anna-Maija Lämsä.
02.11.2016 10:52

02.11.2016 10:52


Apteekissa annetut rokotukset vähentävät painetta terveydenhuollossa
01.11.2016 14:12 ERJA ELO

Influenssarokotus 01.11.2016 14:12 ERJA ELO


Apteekkari: Suomalaisista apteekkareista yli 70 prosenttia on naisia. Arvaatko, kuinka monta naista toimi apteekkarina 120 vuotta sitten? Löydät vastauksen jutusta!
01.11.2016 14:06

01.11.2016 14:06


Professori: Sukupuolten eroista yrittäjyydessä pitää puhua
01.11.2016 14:00 INKERI HALONEN

Tasa-arvo 01.11.2016 14:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: Pyysimme kansanedustaja Annika Saarikkoa tutustumaan apteekkien rokotuspalvelusta kertovaan artikkeliimme. Saarikko totesi sen luettuaan mm. näin: "Jutussa kerrotut esimerkit kuvaavat tyypillisiä muutostilanteita, jossa aluksi esiintyy monia ongelmia, kysymyksiä ja vastahankaakin, mutta sittemmin huomataan, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi".
01.11.2016 11:49

01.11.2016 11:49


Tuleva peruspalveluministeri: Apteekkien rokotuspalvelusta mallia soteen
31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN

Influenssarokotus 31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: "Tällaista yhteistyötä pitää lisätä ehdottomasti muuallakin. Koko terveydenhuoltoalan pitää katsoa ennakkoluulottomasti tulevaisuutta ja pohtia, miten palvelemme parhaiten asiakkaita."
31.10.2016 09:07

31.10.2016 09:07


Jo tuhansia rokotettu apteekeissa – THL suhtautuu myönteisesti
31.10.2016 08:55 ERJA ELO

Influenssarokotus 31.10.2016 08:55 ERJA ELO


Apteekkari: Verojalanjälki on yksi keino havainnollistaa toimialalta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veroluonteisia maksuja. Yksityisten apteekkien osalta verojalanjälki oli viime vuonna yhteensä 363 miljoonaa euroa. Kaikki verot maksetaan Suomeen.
28.10.2016 10:36

28.10.2016 10:36


Apteekkari: "Lääkeala on erittäin säädeltyä, onhan loppupeleissä kyse ihmishengistä. Tätä monikulmioista kehikkoa on tarkasteltava kokonaisuutena: kun yhtä palasta liikutetaan, sen vaikutukset koko asetelmaan ovat erittäin suuret," toteaa Kauppalehti pääkirjoituksessaan.
28.10.2016 09:35

28.10.2016 09:35