Tampereen yliopiston tutkijaryhmä kyseenalaistaa verenpainelääkkeiden, statiinien sekä luukadon ehkäisyyn käytettyjen bisfosfonaattilääkkeiden kustannustehokkuuden.

Dosentti Teppo Järvisen tutkimusryhmän artikkeli ennaltaehkäisevän lääkehoidon kustannustehokkuuden puutteista julkaistiin huhtikuussa British Medical Journalissa (BMJ), joka on yksi maailman arvostetuimmista lääketieteen lehdistä.

Tutkijat väittävät, että näistä lääkkeistä kliinisissä kokeissa saadut hyödyt eivät toteudu käytännössä. Tutkijoiden mukaan arkityössä lääkkeistä saadaan paljon vähemmän hyötyä kuin kliinisissä kokeissa, joissa potilaiden huolellinen valinta ja henkilökunnan erityisasiantuntemus vaikuttavat tuloksiin.

– Ihanteen ja todellisuuden välinen ero nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka hyvin nämä kaikkein laajimmalle levinneet lääkkeet toimivat tosielämässä, tutkijat kirjoittavat.

Heidän mielestään merkittävien ennaltaehkäisevien lääkkeiden kuten statiinien, verenpainelääkkeiden ja bisfosfonaattien väitetään olevan kustannustehokkaita, vaikka ei ole olemassa pätevää tutkimustietoa edes niiden tehokkuudesta, saati niiden vaikuttavuudesta arkisessa kliinisessä käytössä. 

Tutkijat toteavat, että suuri osa ennalta ehkäisevän lääkehoidon kliinisistä ohjeista ja suosituksista perustuu väitteisiin, joita ei ole tutkimuksin todistettu.

Heidän mielestään kustannustehokkuutta koskevilta tutkimuksilta pitäisi vaatia testituloksia todellisista hoitotilanteista ennen kuin lääkkeitä voidaan käyttää ohjaamaan hoitotyön käytäntöjä.

– On lopetettava tällainen systeemin manipulointi ja ryhdyttävä toteuttamaan todellista vertailevaa vaikuttavuustutkimusta, tutkijat kirjoittavat.

Verenpaineen hoito
kaukana tavoitteista

Suomessa terveydenhuollon hoitopäätösten tueksi on luotu kansalliset Käypä hoito -suositukset. Niistä vastaavat työryhmät, joissa on yhteensä noin 700 vapaaehtoista terveydenhuollon huippuammattilaista. 

Kohonnut verenpaine -suosituksen luoneen työryhmän puheenjohtajan LKT, ylilääkäri Antti Julan mielestä suomalaiset eivät syö turhaan verenpainelääkkeitä.

– Todellisuudessa suomalaisten verenpaineen hoito on kaukana tavoitteista. Suomalaiset eivät keskimäärin käytä tarpeeksi verenpainelääkkeitä, eivätkä varsinkaan riittävän tehokkaita lääkeyhdistelmiä. Samanaikaisesti lääkkeetön hoito ei toteudu lainkaan sillä tavalla kuin sen pitäisi, Jula sanoo.

Hän muistuttaa, että kohonnut verenpaine on länsimaissa ykköstappaja ja merkittävin terveiden elinvuosien lyhentäjä.

– Jos nyt lähdetään väittämään, ettei verenpaineen lääkehoitoa kannattaisi toteuttaa, ei olla oikeilla jäljillä.

Bisfosfonaateista pieni hyöty
kaatumien ehkäisyssä

Teppo Järvisen tutkimusryhmä käyttää esimerkkinä bisfosfonaatteja. Heidän mielestään satunnaistetuista kokeista saatujen tulosten perusteella on päässyt vallalle käsitys, että bisfosfonaatit olisivat tehokas ja jopa kustannusvaikuttava tapa torjua iäkkäiden ihmisten lonkkamurtumia.

Tutkijoiden mukaan tämä on kuitenkin kaukana todellisuudesta. 

He osoittavat, että puhtaasti tutkimusnäyttöön perustuen vuonna 2003 Suomessa tapahtuneista 7 411:sta lonkkamurtumasta vain 343 murtumaa olisi voitu estää sillä, että bisfosfonaattilääkitys olisi annettu kaikille yli 50-vuotiaille suomalaisille, joita on lähes 1,9 miljoonaa. (EE)