Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Tulevaisuustutkija: Terveydenhuollossa on alkamassa kehonkorjailun vuosikymmen

Digitalisaatio   21.06.2016 15:00  ERJA ELO INGIMAGE

,

Terveydenhuollossa on alkamassa kehonkorjailun vuosikymmen ja kyse on miljardien eurojen arvoisesta liiketoiminnasta, uskoo tulevaisuustutkija Ilkka Halava.

Tulevaisuudessa varaosia tuotetaan jokaiselle henkilökohtaisesti joko kantasolupohjalta tai huimasti yleistyvän 3D-printtauksen avulla.

Alan toimijat etsivät parhaillaan sopivia materiaaleja, joista saataisiin printattua esimerkiksi lonkkaniveliä ja polvilumpioita.

Kysyntään vaikuttaa elinajanodotteen nopeutuva kasvu. Sadan vuoden rajapyykki tulee vastaan yhä useammalla ja seniorit haluavat terveitä elinvuosia.

Kehonkorjailun lisäksi myös geeniteknologia kehittyy niin, että se mahdollistaa perinnöllisten sairauksien korjaamisen.

– Lääketiede kykenee poistamaan hankalia sairauksia ja ensi vuosikymmenestä tulee todennäköisesti kehon korjailun vuosikymmen. Kyse on miljardien eurojen arvoisesta liiketoiminnasta, Halava uskoo.

Terveyspalvelut erkaantuvat seinistä

Samaan aikaan terveyspalveluilta katoavat seinät. Halava pitää lääkärissäkäyntiä vanhanaikaisena kohtaamistapana, jota tarvitaan vain toisinaan.

- Terveyspalvelut erkaantuvat seinistä väistämättä. Lääkärissä käynti on aika vanhanaikainen kohtaamistapa, ellei potilaalla ole sijoiltaan mennyt raaja, hän sanoo.

 Kansa ryhtyy käyttämään erilaisia videovälitteisiä terveyspalveluja ja älypuhelimesta tulee tärkeä väline terveyden ylläpidossa.

Kännykällä on mahdollista tehdä oman kehon skannuksia ja terveystarkastuksia. Esimerkiksi ruutuun kiinnitettävällä korvakameralla voi jo ottaa tärykalvosta kuvan ja lähettää sen lääkärin arvioitavaksi.

– Kännykkä on väline, joka monesti tietää meistä enemmän kuin me itse. Useimmat pitävät kännykkää vuorokauden ympäri vähintään alle metrin etäisyydellä itsestään, joten siihen on luontevaa kytkeä terveysteknologiaa, Halava sanoo.

Genomin selvittäminen antaa lisää ymmärrystä omasta terveydestä, jolloin ihmiset pystyvät estämään sairauksien puhkeamista muuttamalla itseohjautuvasti elintapojaan.

Suomi voisi olla kärkimaa

Ilkka Halavan mukaan maailmalla ei ole tällä hetkellä selkeää terveysteknologian keskittymää, jonka innovaatioita muu maailma seuraisi henkeä pidättäen.

Uuden teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen olisi harvaanasutussa Suomessa järkevää. Suomella olisikin Halavan mukaan hyvät mahdollisuudet olla alan kärkimaita.

– Meillä on kansallisia vahvuuksia, kuten hyvä sairaalakapasiteetti ja pätevä henkilökunta. Terveysteknologian kehityksen pitäisi olla kansallisen mielenkiinnon kohteena sen sijaan, että voivotellaan muilta teollisuuden aloilta häviäviä työpaikkoja.

Arkisto


Työryhmä virittää lääkehuoltoa sote-uudistukseen
22.11.2013 16:03

22.11.2013 16:03


Ritala ja Kanerva jatkavat varapuheenjohtajina
22.11.2013 13:20

22.11.2013 13:20


Apteekkariliitto palkitsi ansioituneita
22.11.2013 13:18

22.11.2013 13:18


Apteekkarit mukaan talkoisiin
22.11.2013 12:06

22.11.2013 12:06


Pähkinöitä syövät elävät pitempään
21.11.2013 10:19

21.11.2013 10:19


Fimea tarkensi melatoniinivalmisteiden luokittelua
20.11.2013 15:16

20.11.2013 15:16


Marja Airaksiselle Albert Wuokon palkinto
16.11.2013 18:38

16.11.2013 18:38


Kokkolan Keskusapteekki on Vuoden opetusapteekki
16.11.2013 17:00

Tunnustukset 16.11.2013 17:00


Iloiset opiskelijat
16.11.2013 17:00

16.11.2013 17:00


Risikko ei kannata sääntelyn vähentämistä lääkehuollossa
15.11.2013 11:04

15.11.2013 11:04