Ihmisiltä, eläimiltä ja elintarvikkeista eristettyjen zoonoosibakteerien mikrobilääkeresistenssi on yleistä Euroopassa.

Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa, kun tehoavaa mikrobilääkettä ei välttämättä enää löydy, varoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tieto perustuu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) ja Euroopan tautikeskuksen (ECDC) julkaisemaan raporttiin, jonka mukaan ihmisiltä ja eläimiltä Euroopassa eristetyissä zoonoosibakteereissa esiintyy yleisesti mikrobilääkeresistenssiä.

Raportin mukaan kampylobakteerien (Campylobacter jejuni ja Campylobacter coli) resistenssi fluorokinoloneja ja tetrasykliinejä kohtaan on erittäin yleistä Euroopassa.

Tietyissä maissa kampylobakteerien makrolidiresistenssi on myös yleistä, mikä kaventaa vakavien kampylobakteeri-infektioiden hoitovaihtoehtoja.

Suhteellisen yleistä on salmonellojen fluorokinoloniresistenssi, mutta resistenssi kolmannen polven kefalosporiineja kohtaan on vielä melko harvinaista.

Toistaiseksi zoonoosibakteerien resistenssi niin kutsuttuja viimeisen linjan lääkkeitä eli karbapeneemejä ja kolistiinia kohtaan on harvinaista Euroopassa.

– Tämä on hyvä uutinen. Varsinkin karbapeneemiresistenssi on yleistynyt ihmisten infektioista eristettyjen enterobakteerien joukossa viime vuosina. Sitä pidetään yhtenä merkittävimmistä mikrobilääkeresistenssiin liittyvistä globaaleista uhista, toteaa THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava.

Lisää aiheesta